KIHU toteutti yhteistyössä Suomen Olympiakomitean kanssa ohjelman starttivaiheen arvioinnin. Arviointi pureutui ohjelman taustalla tehtyihin valintoihin, ohjelman kehitykseen ja ohjelman vastaanottoon lajiliittojen, aluejärjestöjen ja urheiluseurojen keskuudessa.
Sekä arviointiin osallistuneista seurakehittäjistä että seuroista yli 90 prosenttia piti Tähtiseura-prosessia hyödyllisenä välineenä seurojen kehittymiseen. Ohjelma on siten pystynyt vastaamaan hyvin alkuperäiseen tarkoitukseensa eli seuratoiminnan laadun kehittämiseen.
Ohjelmassa kehitetyt sisällöt, kuten seuroille asetetut laatukriteerit, koettiin hyviksi ja merkityksellisiksi seurojen laadun kehittämisen ja tunnistamisen kannalta. Sisältöjen onnistumiseen on vaikuttanut valinta ohjelman tietoperustaisesta kehittämisestä: kehitystyössä on hyödynnetty sekä tutkimustietoa, seurakehittäjien kokemustietoa, että kokeilujen kautta saatua ymmärrystä.
– Sisältöjen kehittämiseen on tehty paljon työtä. Joidenkin sisältöjen havaittiin olevan vielä vaikeaselkoisia tai laatukriteerien päällekkäisiä keskenään, joten niiden edelleen kehittäminen on jatkossa tärkeää, toteaa arvioinnin toteuttanut projektitutkija Sanna Pusa.
Tähtiseura-ohjelman haasteena tuli esiin sen vaativuus. Verrattuna aiempaan urheilun yhteiseen laatuohjelmaan, Sinettiseura-ohjelmaan, vaatimustasoa laatumerkille nostettiin erityisesti seuran johtamisen osalta. Kriteeristön laajentumisen lisäksi seuroissa koettiin haasteita organisoida ja löytää aikaa kehitystyöhön. 29 prosenttia kyselyyn vastanneista seuratoimijoista koki Tähtiseura-prosessin olevan liian raskas seuroille, seurakehittäjistä näin ajatteli peräti puolet. Huolta herätti myös pienten, täysin vapaaehtoispohjalta toimivien seurojen mahdollisuudet osallistua ohjelmaan. Ohjelmassa on siten tärkeää sovittaa laatuvaatimuksia seurojen käytännön mahdollisuuksiin.
– Lisäksi on otettava huomioon, että ohjelman vaatimustason nosto yhdistettynä tavoitteeseen Tähtiseurojen määrän voimakkaasta kasvusta aiheuttaa työtä paitsi seuroissa, myös järjestöjen tasolla. Laatuohjelma vaatii edelleen ja enenevästi järjestöjen yhteisiä panostuksia, tähdentää arviointityötä ohjannut erikoistutkija Outi Aarresola.
Valmistuneen arviointiraportin ohella ohjelman arviointitietoa on hyödynnetty koko projektin ajan. Esimerkiksi kyselyissä esiin tulleita asioita on viety suoraan kehitystyöhön jo kuluneen kevään aikana.
– Arviointi on tuottanut tietoa ohjelman jatkokehittämiselle niin seurojen, lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen näkökulmasta kuin itse ohjelman kehittämiseen. Ohjelma ja sen työkalut mahdollistavat myös kevyemmän osallistumisen seuroille. Tätä haluamme jatkossa konseptoida ja viestiä paremmin. Tunnistamme myös sen, että toiminnan kehittäminen ja laatu vaativat työtä, mutta juuri tämän työn tuloksena seurat kehittyvät. Oikea vaatimustaso löytyy tietoa ja kokemuksia yhdistämällä. Tärkeimpänä onnistumisena koemme erinomaisen yhteistyön lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa, toteaa Olympiakomitean seuratiimin asiantuntija Anna Kirjavainen.
Linkki arviointiin:
Tähtiseuraohjelman arviointi: Starttivaihe 2017-2019. Pusa, S., Aarresola O. ja Vihinen T. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Jyväskylä 2020. ISBN 978-952-7290-15-6, ISSN 2489-8317. https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2020_pus_thtiseurao_sel30_49609.pdf
Tähtiseura-ohjelman arviointi on osa KIHUn ja Olympiakomitean yhteistyötä suomalaisen urheilun tietoperustaisessa kehittämisessä ja johtamisessa.