Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
11.11.2021 | Blogi

KIHUn blogi: ”Kyllä mä sitä arvostan ja olen valmis tekemään parhaani”

Urheilijan ja valmentajan välisessä vuorovaikutussuhteessa tunteet, ajatukset ja toiminnot ovat vastavuoroisesti ja syy-seuraussuhteiltaan toisistaan riippuvaisia. Parhaimmillaan hyvä urheilija-valmentajasuhde edistää sekä urheilijan suoritusta että urheilijan kasvamista ihmisenä. Laadukkaan urheilijakeskeisen valmennustoiminnan piirteitä ovat toimiva urheilija-valmentaja-vuorovaikutussuhde sekä urheilijaa osallistavat toimintatavat.

Urheilijakyselystä faktaa

KIHUn vuonna 2020 toteuttamassa laajassa Urheilijakyselyssä 16–­20-vuotiaat maajoukkueurheilijat (n=399) arvioivat myös urheilija-valmentaja-vuorovaikutussuhteensa laatua. Vuorovaikutussuhteen laatua päälajin vastuuvalmentajan kanssa tarkasteltiin vastavuoroisuuden, läheisyyden ja sitoutumisen kokemusten kautta. Urheilijat arvioivat 7-portaisella asteikolla kuinka paljon samaa tai eri mieltä he olivat 11:n vuorovaikutussuhteen laatua kuvaavan väittämän kanssa (Jowett & Ntoumanis, 2004).

Valtaosa urheilijoista koki vuorovaikutussuhteensa laadun valmentajan kanssa hyväksi (kuvio 1). Parhaimmaksi vuorovaikutuksen laatu arvioitiin vastavuoroisuudessa (keskiarvo 6,4). Lähes jokainen urheilija olikin valmis tekemään parhaansa valmentajansa ohjauksessa ja suurin osa myös piti asennettaan valmentajaansa kohtaan ystävällisenä sekä oli valmis ottamaan vastaan neuvoja ja ohjeita valmentajaltaan. Rennoksi valmentajansa seurassa itsensä koki hieman pienempi osuus. Urheilijat kokivat vuorovaikutussuhteensa valmentajan kanssa myös varsin läheiseksi (keskiarvo 6,3). Lähes kaikki arvostivat valmentajansa heidän kehittämisekseen tekemää työtä ja myös kunnioittivat valmentajaansa. Neljä viidestä luotti valmentajaansa ja lähes yhtä suuri osuus piti valmentajastaan. Myös sitoutumisen arvioitiin olevan hyvällä tasolla (keskiarvo 6,0). Valtaosa urheilijoista oli sitoutunut työskentelemään valmentajansa ohjauksessa ja koki, että valmentajan vaikutus urheilu-uraan oli positiivinen. Läheiseksi suhteensa valmentajan kanssa koki vajaa puolet urheilijoista. Laadukkaaseen valmennussuhteeseen oli yhteydessä myös kokemus valmentajan arvostuksesta ja aidosta kiinnostuksesta urheilijaa kohtaan, tunne että pystyy kertomaan valmentajalleen valmennukseen liittyvistä toiveistaan ja tarpeistaan sekä kokemus siitä, että valmentajan tapa antaa palautetta sopi urheilijalle.

Kuvio 1. Urheilijoiden arviot vuorovaikutussuhteestaan valmentajansa kanssa (n=399) (%).

Tilanne vaikuttaa siis keskiarvotasolla varsin hyvältä. On kuitenkin huomioitava, että joukossa oli urheilijoita, joiden kokemus oli täysin päinvastainen. Kun urheilijan ja valmentajan väliltä puuttuu keskinäinen luottamus ja kunnioitus, on vuorovaikutussuhteen rakentaminen ja siihen sitoutuminen haastavaa. Kyselyn tulokset antoivat myös viitteitä siitä, että huonot kokemukset ovat yhteydessä toisiinsa. Valmennussuhteensa laadun huonoksi kokeneet urheilijat olivat myös tyytymättömämpiä elämäänsä kohtaan kaiken kaikkiaan.

Vuorovaikutustaidot tärkeä osa valmentajan osaamista

Millaiset asiat sitten vaikuttavat valmennussuhteen rakentumiseen? Tutkimusten mukaan valmentajan ja urheilijan yksilöllisten ominaisuuksien (ikä, sukupuoli, kokemus) lisäksi sosiokulttuurinen konteksti (normit, roolit, odotukset, arvot) vaikuttaa siihen, millaiseksi suhde rakentuu. Myös tilannesidonnaiset tekijät, kuten valmennussuhteen kesto ja lajin luonne vaikuttavat urheilijan kokemukseen suhteen laadusta. Olivat taustat ja tilanne mikä tahansa, ansaitsee jokainen urheilija tulla kohdatuksi aidosti ja arvostavasti. Ymmärrettävästi moni valmentaja kokee haasteena ajan riittämättömyyden. Tämä voi korostua varsinkin joukkuelajeissa, joissa valmentajalla on joukkueen valmentamisen lisäksi joukkueellinen yksilöitä kohdattavana. Tässä tilanteessa voi tukeutua ”laatu korvaa määrän” -ajatteluun. Jokainen, vaikka lyhytkin aito vuorovaikutushetki urheilijan ja valmentajan välillä on merkittävä ja ehkä juuri sillä hetkellä ratkaisevan tärkeä urheilijalle. Aikaa vaatii myös toimivan vuorovaikutussuhteen rakentuminen. Urheilijakyselyn tulokset osoittivatkin, että viisi vuotta tai pitempään kestäneessä urheilija-valmentajasuhteessa suhteen laatu arvioitiin paremmaksi kuin alle vuoden kestäneissä valmennussuhteissa.

Valmentajan merkitys sekä liikunnan harrastajalle että urheilijalle on kiistaton. Edelleen käynnissä oleva valmennuskulttuurin muutos haastaa valmentajien osaamisen. Valmentajakoulutuksen sisältöihin onkin ensiarvoisen tärkeää sisällyttää viestintä- ja vuorovaikutustaitoja tukevia sisältöjä lajiosaamisen ja itsensä kehittämisen taitojen lisäksi. Suomalaisessa urheilussa pyritään kohti osallistavaa, yksilökeskeistä valmennuskulttuuria, joissa urheilija osallistuu aktiivisesti valmennusprosessin eri vaiheisiin, kasvaa vastuuseen omasta tekemisestään ja ottaa vahvan omistajuuden omasta urheilustaan. Toteutuessaan tämä ajattelu sopii tämän päivän nuorten ajatusmaailmaan, jossa nuoret haluavat osallistua ja olla aktiivisesti vaikuttamassa tärkeänä pitämiinsä asioihin. Nuoria myös puhuttelee yhteisöllisyys ja eettisesti kestävä toiminta. Nämä nuorten toiveet ja odotukset tulee ottaa lähtökohdaksi, kun pyritään kannustamaan nuoria liikunnan ja urheilun pariin, ensin harrastajiksi ja myöhemmin kilpaurheilijoiksi ja ammattilaisiksi.

Lähteitä:

Jowett, S. & Ntoumanis, N. 2004. The Coach-Athlete Relationship Questionnaire (CART-Q): Development and initial validation. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports. 14. 245–57. 10.1111/j.1600-0838.2003.00338.x.

Mononen, K., Blomqvist, M., Pusa, S. & Mäkinen, J. 2021. Urheilijakysely 2020: Nuoret maajoukkueurheilijat. KIHUn julkaisusarja 80. ISBN 978-952-7290-24-8 (verkkojulkaisu), ISSN 2489-8317 (verkkojulkaisu). Jyväskylä 2021. https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2021_mon_urheilijak_urheilijak_53871.pdfUrheilijakysely

 

Kirjoittaja Kaisu Mononen työskentelee erikoistutkijana KIHUssa ja on viime vuosina tutkinut mm. lasten ja nuorten urheiluun liittyviä ilmiöitä.