Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
27.03.2020 | Blogi

KIHUn blogi: Pandemia-ajasta oppia terveiden harjoituspäivien lisäämiseen

Elämme hyvin poikkeuksellista aikaa. Uusi, tuntematon uhka on laittanut koko maailman hätätilaan. Nyt tehtyjen rajoitustoimien riittävyyttä, tehoa ja hyötyä voidaan arvioida vasta jälkikäteen.

Tällä hetkellä tärkein ohje ihmisille pandemian etenemisen hidastamiseksi kuuluu: pese käsiäsi useita kertoja päivässä, vältä kasvojesi koskettelua, yski kyynärtaipeeseen ja minimoi lähikontaktit muiden ihmisten kanssa. Hetkinen. Kuulostaa joukkuelääkärin korvaan kovin tutuilta ohjeilta.

Ohjeistukset urheilijalle tuttuja

Terve urheilija menestyy. Yksi keskeisimpiä tavoitteita urheilijan elämässä on maksimoida terveiden harjoituspäivien määrä. Tavallinen virusflunssa voi hetkessä tuhota suuren unelman, kun arvokisa-aamuna huomaa heräävänsä kurkku kipeänä. Tästä syystä infektioiden ennaltaehkäisyyn tähtäävien toimintatapojen tulee olla rutiininomainen osa huippu-urheilijan arkea. Vaikka nyt koronaviruksen kohdalla puhumme täysin uudesta viruksesta, joka aiheuttaa jopa kuolemaan johtavan keuhkokuumeen, ohjeistukset taudin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon ovat täysin samat kuin muidenkin virustautien osalta. Moni huippu-urheilija onkin todennut, että karanteeniohjeet eivät juuri poikkea urheilijan normaalista elämänrytmistä, joka pyörii pääasiassa kodin ja harjoitusten ympärillä. Toki harjoituspaikkojen sulkemiset ja kokoontumisrajoitukset vaativat nyt urheilijoilta ja valmentajilta ennennäkemätöntä mielikuvitusta ja soveltamiskykyä.

Tärkeintä käsihygienia ja terveellinen elämänrytmi

Virustautien ennaltaehkäisyssä käsihygienia on ensisijaisen tärkeää: virukset kulkeutuvat elimistöömme lähes aina omien käsiemme kautta. Tästä syystä suositellaan käsien pesua saippualla useita kertoja päivässä 20 sekuntia kerrallaan. Lisäksi suositellaan käsidesin käyttöä tilanteissa, joissa saippuapesu ei ole mahdollista. Toinen oleellinen asia on minimoida altistuminen viruksille. Moni meistä kantaa oireettomanakin hengitysteissä viruksia, jotka lähikontaktissa tarttuvat toiseen ihmiseen. Tällä toisella henkilöllä sama virus voikin aiheuttaa oireisen flunssataudin. Maarit Valtonen tutkimusryhmineen on todennut, että huippu-urheilijoilla virustartunta aiheuttaa useammin oireisen taudin kuin verrokkihenkilöillä. Urheilijoiden suositellaankin välttävän muun muassa suurissa väkijoukoissa oleskelua tartuntariskin vuoksi. Erityisesti matkustaessa lentokoneella tartuntariski on suuri. Hyvä energiatasapaino ja univajeen välttäminen on tärkeä osa infektioiden ennaltaehkäisyä. Säännöllistä D-vitamiinilisää suositellaan käyttämään. Muut vitamiinit ja lisäravinteet saat huolehtimalla monipuolisesta ruokavaliosta. Netti on pullollaan kaikenlaisten lisäravinteiden kaupustelijoita erityisesti nyt pandemia-aikana, muistakaa lähdekritiikki ja monipuolinen kotiruoka!

Oireireenmukainen hoito

Parantavaa hoitoa ei moneenkaan virustautiin ole. Antibiootit eivät viruksiin pure. Virusinfektion alkuvaiheessa imeskeltävä sinkki voi lyhentää flunssan kestoa. Poikkeuksena muihin viruksiin verrattuna influenssaviruksia vastaan on olemassa lääke, jota harkinnan mukaan voidaan määrätä erityisesti riskiryhmissä oleville. Kausi-influenssaa vastaan on olemassa myös rokote, joka urheilijoiden suositellaan vuosittain ottavan. Koronavirusta vastaan lääkkeiden ja rokotteen kehitystyö on kovassa käynnissä mutta vielä pahasti kesken. Nykytilanteessa kaikkeen infektio-oireiluun tulee suhtautua mahdollisena koronavirusinfektiona. Oireiden perusteella diagnoosia ei voi varmistaa, eikä kaikilta oireilijoilta voida toistaiseksi ottaa laboratoriotestejä. Hoito koronavirukseen on sama kuin muihinkin virustauteihin: lepo ja oireiden hyvä hoito, kipuun ja kuumeeseen tarvittaessa parasetamoli ensisijaisena lääkkeenä. Myös tulehduskipulääkkeiden käyttö oireiden hoitoon on nykytiedon valossa turvallista. Yhteyttä terveydenhuoltoon tarvitsee ottaa vain, mikäli oireet ovat niin vaikeat, ettei kotikonstein pärjää.

Älä harjoittele infektion aikana

Virusinfektion aikana harjoitteleminen on aina riski. Monien virusten kohdalla on mahdollista, että fyysinen kuormitus infektion aikana lisää riskiä vakaville komplikaatioille, kuten sydänlihastulehdukselle. Covid-19-viruksen tiedetään voivan aiheuttaa muun muassa sydänlihasvaurion ja keuhkokuumeen. Tutkimusnäyttö fyysisen kuormituksen yhteydestä komplikaatioiden kehittymiseen puuttuu, mutta on mahdollinen. Urheilijoita suositellaan nyt olemaan erityisen rehellisiä kaiken hengitystieoireilun suhteen ja välttämään harjoittelua lievienkin infektio-oireiden aikana. Sairauden jälkeen asteittainen kuormituksen lisäys on suositeltavaa. Oireettomana tapahtuvalle harjoittelulle ei estettä ole.

Muista, että oireetonkin voi tartuttaa

Eri viruksilla on erilaiset tartuntatavat ja siksi virusten tartuttavuudessa on eroja. Emme tiedä vielä kaikkea covid-19-viruksen tartuntareiteistä. Oletus on, että virus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana. Pinnoilla virus ei uusimpien tutkimusten perusteella vaikuta säilyvän pitkään. Leviäminen hengitysilmassa aerosolina on vielä selvittelyn alla. Viruksille tyypillistä on, että tartuttavuus on suurimmillaan oireiden ollessa voimakkaimmillaan. Kuitenkin, kuten jo edellä mainittu ja kuten myös covid-19 kohdalla vaikuttaa olevan, virusta voi tietämättään levittää toisille jo ennen kuin omat oireet puhkeavat. On hyvin mahdollista, että osa väestöstä sairastaa covid-19-infektion hyvin lievänä tai jopa oireettomana. Pandemia on levinnyt jo niin laajalle, että tartunnan voi käytännössä saada mistä vain ja keneltä vain. Tartuntanopeuden hidastamiseksi ja terveydenhuollon kapasiteetin riittävyyden turvaamiseksi meidän kaikkien tulee suhtautua tällä hetkellä itseemme mahdollisena tartunnan levittäjänä ja toimia siten, että emme levitä mahdollista tartuntaamme eteenpäin.

Opit pandemian jälkeiseen aikaan

Mitä näistä pandemia-ajan opeista on hyödynnettävissä jatkossa? Erityisen tärkeän opin saamme nyt siitä, kuinka eristämistoimilla pyritään suojaamaan nimenomaan ympärillämme olevia taudin leviämiseltä. Toisin sanoen pandemia-ajan jälkeenkään oireisena harjoituksiin ei kannata mennä muita tartuttamaan. Toivottavasti myös pandemia-ajalta jäävät tavaksi tehostettu käsihygienia sekä harjoittelun välttäminen infektio-oireiden aikana. Mikäli omassa joukkueessa tai treeniryhmässä ei ole vielä yhteisiä pelisääntöjä infektioiden ennaltaehkäisyä ajatellen, kannustan kaikkia sellaiset nyt laatimaan!

Kirjoittaja Mira Tuovinen on KIHU:lla liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri, joka kuluttaa pelikenttien laitoja ja ladun varsia muun muassa Jyväskylän urheiluakatemian ja maastohiihtomaajoukkueen lääkärinä.

 

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Ajankohtaista koronaviruksesta, THL: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19?gclid=EAIaIQobChMIv8GG-8e16AIVwueaCh0UDwAkEAAYASAAEgIeGPD_BwE

Ajankohtaista tietoa koronavirustilanteen vaikutuksesta urheiluun, Olympiakomitea: https://www.olympiakomitea.fi/2020/03/23/ajankohtaista-tietoa-koronavirustilanteen-vaikutuksesta-urheiluun/

Infektioiden ennaltaehkäisy ja toimintaohjeet urheilijoille: https://terveurheilija.fi/wp-content/uploads/2019/08/Infektioiden-ennaltaehkäisy-ja-toimintaohjeet-2019_2020_v-8-8-2019.pdf