Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
26.04.2021 | Blogi

KIHUn blogi: Seuratietokanta – ”urheiluseuroja” etsimässä

KIHU on julkaissut Seuratietokannan, jossa on kerätty ensimmäistä kertaa yhteen tietokantaan lajiliittojen jäsenseurat. Tietokannassa on 7571 seuraa. Mutta mikä on ”urheiluseura”?

Urheiluseurat: suomalaisen urheilun perusyksikkö, kivijalka, sielu ja sydän.

Urheiluseuroja luonnehditaan monilla tavoilla. Niitä voi lähestyä osana urheilujärjestelmää, organisaationa, kansalaisyhteiskunnan osana, yhteisönä. Urheiluseurat ovat osa yllättävän monen elämää; noin joka kolmannella suomalaisella on joku kosketuspinta urheiluseuroihin. Silti on vaikeaa sanoa tyhjentävästi, mikä tarkalleen ottaen on urheiluseura.

Kun ryhdyimme rakentamaan Seuratietokantaa, päätimme rajata sen tässä vaiheessa lajiliittojen jäsenseuroihin. Tähän oli useita syitä, mutta yksinkertaistaen ajattelimme, että näin saadaan haaviin ainakin urheilujärjestelmän piirissä toimivat seurat. Niinpä tietojen keruu jäsenseuroista tehtiin lajiliittojen valtion yleisavustuksen haun yhteydessä, syksyllä 2020.

Koska lajiliitoilla on erilaisia jäseniä, piti ensimmäiseksi varmistua siitä, että emme saisi liitoilta Seuratietokantaa varten koko jäsenlistaa vaan vain urheiluseurat. Ohjeeksi määriteltiin, että urheiluseura on yhdistys, jonka 1. päätarkoitus on järjestää urheilua ja liikuntaa harrastajille, 2. jäsenenä on henkilöitä ja 3. toiminta-alue on pääasiassa kotikunta.

Lajiliitoilta saatujen jäsenseuralistojen jälkeen huomasimme, että mukaan tuli varsin moninainen joukko erilaisia yhteisöjä. Yksinkertainen määritelmä ei aivan toiminut. Ensimmäiseksi rajattiin pois muut kuin yhdistykset (jäseninä ilmoitettiin mm. yrityksiä, säätiöitä ja pari kuntaa).

Pohdimme pitkään, onko tietokantaan tulevaa joukkoa mahdollista rajata myös jollakin muulla tavalla. Kokeilimme rajaamista sekä rekistereiden avulla että omalla asiantuntemuksella. Mutta: Jos metsästysseurat rajataan pois urheiluseuroista (toiminnan päätarkoitus ei ole urheilu vaan metsästys), miten toimitaan ”metsästys- ja ampumaseurojen” kanssa? Entä erilaiset sairauteen tai vammaan liittyvät yhdistykset, joilla on urheilutoimintaa? Mistä tiedetään, mitä toimintaa on vaikkapa eri venekerhoissa? Mihin luokitellaan erotuomariyhdistykset?

Hyvää, perusteltua ratkaisua rajaamiseen ei tuntunut yrityksistä huolimatta löytyvän.

Niinpä päätettiin vaihtaa strategia päälaelleen. Seuratietokantaan tulevassa urheiluseurajoukossa pidettiin mukana kaikki yhdistykset ja ryhdyttiin selvittämään, miten urheiluseuran määritelmää pitäisi muuttaa vastaamaan aineistoa.

Ryhdyttiin käymään läpi tietokannan yhdistyksiä seikkaperäisemmin. Avuksi kaivettiin esiin aiempia tutkimustekstejä urheiluseuroista ja yhdistystoiminnan kehittymisestä Suomessa. Palattiin rekistereiden luokitteluihin. Soitettiin useita puheluita asiasta jotain tietäville. Keskusteltiin kollegojen kesken.

Viimein Seuratietokantaan tulevat ”urheiluseurat” pystyttiin määrittelemään seuraavanlaisiksi yhdistyksiksi:

  1. Yhdistykset, jotka järjestävät urheilua ja liikuntaa harrastajille ja urheilijoille:

Toiminta keskittyy valmennukseen ja ohjauksiin, kilpailutoimintaan osallistumiseen ja ylipäätään urheilun ja liikunnan organisoituun harrastamiseen. Näitä, varmasti selkeimmin urheiluseuroiksi miellettyjä yhdistyksiä on Seuratietokannassa suurin osa. Näissä korostuu paikallisuus: Heinolan Ringette ry, Puistolan Urheilijat ry.

  1. Niin kutsutut ”hybridiseurat”:

Ensinnä seurat, joiden toiminnan päätarkoituksena voi olla jokin muukin kuin liikunta ja urheilu, esimerkiksi nuorisotoiminta. Toiseksi löytyi erilaisten ryhmien omia urheiluseuroja, kuten vaikkapa Rikospoliisien shakkikerho ry. Näitä yhdistyksiä on kuitenkin verraten vähän.

  1. Muut urheilutoimintaan liittyvät yhdistykset, kuten tuomarikerhot ja tukiyhdistykset. Pelkästään näitä kahta tyyppiä on yhteensä kymmeniä.
  2. Yhdistyksiä, jotka esimerkiksi yhdistysrekisterissä luokitellaan ensisijaisesti muiksi kuin liikunta- ja urheiluyhdistyksiksi, esimeriksi vapaa-ajan yhdistyksiksi. Näitä ovat vaikkapa monet eläin-, vene- ja ilmailuyhdistykset. Näissä yhdistyksissä urheiluseuratoiminta voi olla osa toimintaa, vaikka yhdistyksen päätarkoitus olisi jokin muu kuin urheilutoiminta. Tällaiset yhdistykset kasautuvat luonnollisesti tiettyihin lajeihin: esimerkiksi Suomen Agilityliiton jäseninä on sekä agilityseuroja että tietyn koirarodun omia yhdistyksiä. Tällaisia yhdistyksiä on seuratietokannassa verraten paljon.

Kaikkiaan Seuratietokanta avaa ikkunan urheilun kansalaistoimintojen moninaisuuteen. Yhdistykset eivät suoraan taivu järjestörakenteisiin ja muihin kategorioihin, vaan ponnistavat ihmisten omista pyrkimyksistä – mikä tietysti on tarkoituskin, kun on kyse kansalaistoiminnoista. Näyttää myös siltä, että urheilu on pystynyt toimimaan erilaisiakin kansalaistoimintoja vetävänä tekijänä, eikä jäsenrakenteeseen ole tullut vain tavanomaisimpia urheiluseuramuotoja.

Toisin sanoen, vaikka tämä ”urheiluseuradiversiteetti” aiheuttaa päänvaivaa esimerkiksi järjestötoimijoille, avustuskriteereille ja tietojen kokoamiselle, voidaan sitä varmasti pitää ennen muuta hyvänä asiana.

Seuratietokannan julkaisun jälkeen olemme saaneet runsaasti yhteydenottoja. Palaute on ollut myönteistä ja moni on halunnut tarkentaa tai tarkempia tietoja. Ilmeinen tarve on lisätä tietokantaan seuroja lajiliittotoimintojen ulkopuolelta, mutta myös täydentää ja täsmentää nykyisiä tietoja. Varmaa on sekin, että urheiluseuratoiminnan luonnetta saadaan edelleen pohtia.

Urheiluseurojen etsintä siis jatkuu.

 

Kirjoittaja Outi Aarresola työskentelee urheilun yhteiskuntatieteiden erikoistutkijana KIHUssa. Aarresola on työskennellyt 2000-luvulla laajasti erilaisten urheiluun liittyvien tietohankkeiden parissa, ja tällä hetkellä päätyönä on urheiluseurojen ammattimaistumisen tutkimus.