Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
16.04.2020 | Blogi

KIHUn blogi: Urheiluyläkoulukokeilun arviointi – mitä ja miksi?

Urheiluyläkoulutoimintaan liittyvässä kokeiluhankkeessa on mukana monta toimijaa: oppilaat, vanhemmat, koulut, seurat ja Olympiakomitea. Arvioinnissa haluamme saada osallisten äänen kuuluviin tavalla, josta on kehittämistyölle todellista hyötyä.

Mitä arvioidaan?

KIHU toteuttaa arvioinnin Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman koordinoimasta, syksyllä 2017 alkaneesta kolmivuotisesta, urheiluyläkoulukokeilusta. Kokeilussa on mukana 25 koulua 14 eri paikkakunnalta. Urheiluakatemiaohjelman yläkoulutiimi on ohjannut valtakunnallisen verkoston työtä ja johtanut kokeilun yhteisten sisältöjen tuottamista. Kouluissa on rakennettu lukujärjestyksiä sekä toteutettu kokeilun sisältöjä.

Toiminnan organisoinnissa ja järjestämisessä keskeisellä sijalla ovat olleet rehtorit ja opettajat. Oppilaita kokeiluun osallistuu kolmen vuoden aikana yli 2000 ja myös oppilaiden vanhemmat ovat oppilaiden kautta sidoksissa kokeiluun. Urheiluseurojen rooli harjoittelun järjestämisessä koulupäivän yhteyteen on tärkeä ja seuroja kokeilussa on mukana noin 150.

Urheiluyläkoulukokeilun tärkeimpänä tavoitteena on kehittää urheilun ja koulunkäynnin yhdistämistä yläkoulussa niin, että mahdollistetaan oppilaan hyvinvointia tukeva urheilijan hyvä päivä. Tavoitteeseen pyritään neljän keskeisen sisältökokonaisuuden avulla:

  • Valtakunnallinen soveltuvuuskoe urheiluoppilaiden valinnassa
  • Kasva urheilijaksi -sisältökokonaisuus opetuksessa – fyysisiä taitoja ja elämänhallintaa
  • 10 tuntia liikuntaa ja urheilua koulupäivän yhteyteen (8-16) koulujen ja seurojen yhteistyöllä
  • Digitaalisten välineiden mahdollisuudet opiskelun ja urheilun yhdistämisessä

Toteutamme arviointia prosessi- ja tulosarvioinnin keinoin. Seuraamme yllä mainittujen tavoitteiden toteutumista kouluissa.

  • Käyttääkö koulu soveltuvuuskoetta urheiluoppilaiden valinnassa?
  • Käyttääkö koulu toiminnassaan Kasva Urheilijaksi -sisältöjä ja -harjoituskirjoja?
  • Toteutuuko 10 tuntia liikuntaa ja urheilua kouluviikon aikana?
  • Hyödyntääkö koulu digitaalisia välineitä koulun ja urheilun yhdistämisessä.

Tavoitteiden toteutumisen lisäksi selvitämme, millaisia ratkaisuja kouluissa on tehty tavoitteiden saavuttamiseksi. Mikä on onnistunut ja miksi? Mikä on aiheuttanut haasteita ja miksi? Hyvien ratkaisujen löytäminen ja niiden jakaminen koulujen kesken korostuu tämän arvioinnin loppuvaiheessa. Näin voidaan tuottaa tietoa niistä käytännöistä, joilla toimivaa urheiluyläkoulutoimintaa voidaan jatkaa kokeiluhankkeen jälkeenkin.

Miten arviointi on toteutettu?

Yleisesti arvioinnin toteuttamisessa on paljon erilaisia vaihtoehtoja, joissa vaihtelee niin arvioijan rooli kuin arvioinnin tarkoitus. Arvioijan roolin perusteella puhumme ulkoisesta tai sisäisestä arvioinnista. Arvioinnin tarkoituksen osalta taas tutuin jako lienee prosessi- ja tulosarvioinnin välillä. Erilaisiin arviointitapoihin liittyy omat tiedonkeruu- ja raportointitapansa. Ulkoisen arvioijan toimesta tehdyt arvioinnit ovat tyypillisesti tulosarviointeja hankkeiden tai ohjelmien päättyessä.

Urheiluyläkoulukokeilussa pääsimme aloittamaan arvioinnin heti kokeilun alussa vuonna 2017. Nyt käynnissä on kokeilun, ja samalla arvioinnin viimeinen vuosi. Olemme yhdistäneet tulos- ja prosessiarvioinnin sekä valinneet arvioinnille kehittävän otteen. Kehittävä arviointi ei ole yksittäinen arviointimenetelmä vaan pikemminkin tapa ajatella arviointia ja hyödyntää sen tuloksia. Tällöin käytämme monipuolisia menetelmiä arvioinnin tiedonkeruussa, osallistamme arvioinnin kohderyhmiä arvioinnin toteuttamisessa ja tulosten ulkopuolisen tarkastelun sijaan toimimme ikään kuin ”kriittisenä ystävänä” kokeilun kehittämisessä.

Arviointiaineistoa on kerätty kattavasti kokeilun toimijoilta.

Arviointitiedon hyödyntäminen

Aineistoa hyödyntäen olemme tehneet aikaisemmin kaksi väliraporttia, lukuvuosilta 2017–2018 ja 2018–2019. Kokeilun loppuraportti valmistuu loppusyksystä 2020. Kerätyn arviointitiedon merkitys voi jäädä melko olemattomaksi, jos luotamme vain väli- ja loppuraporttien tekemiseen. Hankkeita ja ohjelmia on paljon ja samoin on laita myös niistä tehtävien raporttien osalta. Arvioinnin kehittävän ajatuksen toteuttamiseksi on tärkeää tehdä arviointia niin, että arviointi hyödyttää toimijoita myös hankkeen aikana.

Arvioinnin hyödyntämistä edistämme seuraavin keinoin:

  • Suunnittelemme arviointia yhdessä kokeilun toimijoiden kanssa.
  • Teemme kokeilukouluille yhteenvedot oppilaiden ja vanhempien kyselyistä ja keskustelemme heidän johtopäätöksistään kyselyistä.
  • Nostamme lukuvuosittain tapahtuvassa raportoinnissa arviointiaineistosta esiin nousevia kehittämiskohteita.
  • Keskustelemme arvioinnin tuloksista ja tulosten merkityksestä säännöllisesti urheiluakatemiaohjelman yläkoulutiimin kanssa.

Arvioinnin potentiaalinen hyöty kokeilun toimijoille tulee hyvin esiin kouluhaastattelun kommentissa:

”tää oli ihan hyvä tämmönen niin sanottu kehityskeskustelu. Heräs ajatuksia ja päästiin vähä funtsimaan.”

 

Kirjoittaja Maarit Nieminen työskentee KIHUssa urheilusosiologian tutkijana. Viime vuosina Maarit on tehnyt seurantaan ja arviointiin liittyvää yhteistyötä mm. Urheiluakatemiaohjelman kanssa.

 

Linkkejä:

Urheiluyläkoulukokeilun arviointi – lv. 2017-2018
Urheiluyläkoulukokeilun arviointi – lv. 2018-2019