Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
05.06.2020 | Podcast

Podcast: Suomi ja kaiken maailman urheilujärjestelmät

Tässä jaksossa siirrymme yksilöstä ympäristöön ja solutasolta organisaatioihin ja puhumme Suomen ja kaiken maailman urheilujärjestelmistä. Akun vieraina johtava asiantuntija Jari Lämsä ja erikoistutkija Jarmo Mäkinen.

Huippu-urheilussa kilpailu on koventunut ja ennen kaikkea ammattimaistunut. Yhä useammat maat kilpailevat maailmanmestaruuksista ja Olympiamitaleista.

Verratessa menestyviä maita keskenään, näemme, että resurssit ja organisaatiomallit vaihtelevat jonkin verran. Useimmissa tapauksissa kansakuntien huippuu-urheiluorganisaatiot heijastuvat “paikallisiin ja kansallisiin olosuhteisiin”. Rajat ylittävät vertailu ovat hyvä tapa ymmärtää myös omaa  tilannetta. Siksi tarkastelemme suomen urheilujärjestelmää myös kansainvälisestä näkökulmasta.

Pienet maat eivät tietenkään voi kilpailla suurten maiden kanssa lahjakkuuspohjan ja resurssien perusteella. Pienillä mailla on kuitenkin pienimuotoisia etuja, kuten keskitetty lähestymistapa ja hienostuneemmat huippu-urheilujärjestöt (Olympitoppen, Team Denmark ja Sport New Zealand).

Vertailu Pohjoismaiden huippu-urheiluun on mielenkiintoinen, koska maat ovat pohjimmiltaan hyvin vertailukelpoisia. Kansakunnat ovat naapureita, niillä on pieni väestö, vastaavat poliittiset ja sosiaaliset instituutiot sekä ne ovat vahvoja hyvinvointivaltioita. Pohjoismaille on yhteistä myös se, että niillä on laaja, vapaaehtoinen urheiluliike perustana urheilun huipulle. Ruotsi ja Suomi olivat melkein urheilun suurvaltoja sodanjälkeisenä ajanjaksona. Nykypäivänä Tanska pärjää hyvin kesälajeissa ja Norja niittää menestystä talvilajeissa.

Miksi Suomi jäi menestysvuosien jälkeen muiden maiden kelkasta? Suomessa organisaatiot hajautuivat urheiluliikkeen murtumisen jälkeen. Hajanaisuus johtui osittain urheilun sisäisistä olosuhteista ja osittain maan suurista sosiaalisista ja poliittisista murroista. 1990-luvun ja 2000-luvun dopingskandaalit heikensivät huomattavasti huippu-urheilun oikeutusta. Nykyään Suomen urheilujärjestelmä koostuu lukuisista pienistä erikoistuneista organisaatioista, joilla ei ole yhdistävää vahvaa toimeenpanovaltaista kattojärjestöä, kuten valtio tai vahva urheiluliike. Toisaalta jotkut liitot, kuten jääkiekko ja jalkapallo ovat vahvoja organisaatioita, mutta kansallisella Olympiakomitealla ei ole vastaavaa toimeenpanovaltaa.

Jotta voimme ymmärtää tätä hetkeä, pitää meidän tietää historian kehityskulku. Tässä jaksossa KIHUn johtava asiantuntija Jari Lämsä ja erikoistutkija Jarmo Mäkinen vastaavat miten meidän nykyinen urheilujärjestelmä on muodostunut, mitkä ovat sen vahvuudet, miten sitä voisi kehittää ja mihin suuntaan olemme menossa.

Kuuntele jakso:

Podcastit kuunneltavissa myös:

Kysymyksiä ja toiveita eri aiheista voi laittaa osoitteeseen aku.nikander@kihu.fi. Kommentteja ja palautetta voi antaa myös KIHUn Twitterissä ja Instagramissa.

  

Huippu-urheilua, tiedolla vai tuurilla on KIHUn ja Training Room Jyväskylän yhteinen podcast. Podcastissa keskustellaan ajankohtaisista urheilumaailman asioista tutkittuun tietoon perustuen. Podcastia juontaa Training Roomin fysiologi Aku Nikander, joka tekee väitöskirjaa urheilijoiden kaksoisurista ja valmentaa hiihtäjiä. Training Room on kehityshanke ja toimintakonsepti, jonka tavoitteena on rakentaa tukipalveluiden kokonaisuutta, jolla edistetään urheilijan terveyttä, palautumista ja valmiutta laadukkaaseen harjoitteluun.