Valmistautuminen uran jälkeiseen elämään lisää myöhempää elämäntyytyväisyyttä jääkiekkoilijoilla

Tulosten mukaan ammattijääkiekkoilijat olivat sitä tyytyväisempiä elämäänsä uran jälkeen, mitä paremmin he olivat pystyneet valmistautumaan uran päättymiseen. Parempaan valmistautumiseen vaikuttivat puolestaan positiivisesti suurempi instituutioilta saatu tuki, vapaaehtoisempi lopettamispäätös ja korkeampi koulutustaso ennen peliuran päättymistä.

– Urheilu-uran päättyminen on tärkeä siirtymävaihe urheilijan elämässä, mistä syystä siirtymän onnistumiseen tulisi kiinnittää tarkempaa huomiota. Tämä tutkimus tarjosi jo uransa päättäneille pelaajille mahdollisuuden itse kuvata, miltä uran päättyminen tuntui ja miten nykyisten ja tulevien pelaajien olisi mahdollista valmistautua siihen paremmin, toteaa psykologi Pasi Roslund.

Mitä tyytyväisempi pelaaja oli saavutuksiinsa, sitä tyytyväisempi hän oli elämäänsä uran jälkeen. Myös korkeampi koulutustaso vaikutti positiivisesti parempaan elämäntyytyväisyyteen uran jälkeen, mikä on todennäköisesti yhteydessä parempiin työllistymismahdollisuuksiin.

Lähes 76 % prosenttia vastaajista kertoi lopettamisen olleen täysin tai lähes täysin vapaaehtoista ja vain 12 % ei lainkaan vapaaehtoista. Sen lisäksi 24 % mainitsi tärkeimmän syyn uran päättymiseen olleen loukkaantumisesta johtuvat tekijät.

Entiset jääkiekkoilijat antoivat tutkimuksessa myös kehitysehdotuksia siihen, kuinka nykyisten pelaajien valmistautumista uran päättymiseen voisi kehittää. Vastaajat ehdottivat pelaajille taloudellista ohjausta, mentori-ohjelmaa ja koulutusmahdollisuuksien tarjoamista riittävän varhaisessa vaiheessa.

– Mielestäni uran jälkeiseen elämään valmistautumista ei pitäisi nähdä urheiluun sitoutumisen puutteena, vaan yksilön hyvinvointiin panostamisena, jatkaa Roslund.

Tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2016 yhteistyössä SM-liigan alumniyhdistyksen kanssa. Kyselyyn vastasi yhteensä 159 ammatikseen tai puoliammattimaisesti jääkiekkoa pelannutta henkilöä, joiden keski-ikä oli 50 vuotta (vaihteluväli 31-72 v.). Vastaajien peliura oli kestänyt keskimäärin 10,5 vuotta ja ura oli loppunut 18,9 vuotta sitten. Uransa aikana 53 vastaajaa oli pelannut vähintään yhden A-maaottelun.

 

Linkki julkaisuun: https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2018_ros_lopettanei_sel54_15150.pdf

Lisätietoja:
Psykologi, urheilupsykologi, Pasi Roslund, p. 044 258 6176,  pasi.roslund@gmail.com
Johtava asiantuntija Niilo Konttinen, KIHU, p. 040 542 9817, niilo.konttinen@kihu.fi