Olympiamitalit ja kehityksen kulku: Ikä, aika ja onnistumisen avaimet

Pariisin olympialaiset ovat takana ja jälkipuinti on käynnissä. Ensimmäiset olympialaiset ilman suomalaista olympiamitalistia ovat herättäneet runsaasti keskustelua ja pohdintaa. Olympialaisten tulostaso oli kova ja asetti standardin tuleville vuosille. Palkintopallille nousi eri ikäisiä ja eri urheilupolkunsa vaiheessa olevia urheilijoita. Jollekin mitali oli uransa ensimmäinen, toisille jatkumoa pitkään menestystarinaan.

Tässä blogitekstissä pureudumme urheilijoiden kehittymisen vauhtiin ja siihen, millä iällä maailman huiput saavuttavat ensimmäiset merkittävät arvokisamitalinsa. Tarkastelemme yksilölajeista yleisurheilun ja palloilulajeista koripallon ja lentopallon, mitalistien ikäprofiileja ja kehityskaaria. Lisäksi nostamme esiin nuoruuden menestyksen merkityksen – tai sen puutteen – matkalla huipulle.

Meidän mielenkiintomme kohdistui siihen, minkä ikäisenä urheilijat nousevat arvokisojen mitalisteiksi. Analysoimme Pariisin 2024 olympialaisten koripallon, lentopallon ja yleisurheilun mitalistien iät ja sen milloin he saavuttivat ensimmäisen arvokisamitalinsa. Yleisurheilussa luokittelimme arvokisoiksi olympialaiset, MM-kisat, maanosan mestaruuskilpailut, halli MM-kisat, kansainyhteisön sekä PanAm-kisat. Kori- ja lentopalloilijoilla osalta huomioimme olympialaisten ja MM-kisojen mitalit sekä lisäksi palloilijoiden ensimmäisen maaottelun iän. Tämän aineiston pohjalta selvitimme, millä vauhdilla nämä maailman huiput kehittyivät tasolleen ja saavuttivat uransa ensimmäisen, tai Pariisissa kenties ainoan, arvokisamitalinsa.

Pariisin olympialaisissa 165 yleisurheilijaa voitti mitalin. Urheilijoiden iät noudattivat normaalijakaumaa (kuva 1). Keski-ikä asettui 27 vuoden kohdalle ja ikähaarukka levisi 19:sta aina 36 vuoteen. Kuvassa 2 on esitettynä ikäryhmittäin kaikkien lajien yleisurheilijoiden ensimmäisen arvokisamitalin saavuttamisen ikäjakaumat. Jakaumat eivät olleet missään lajiryhmässä normaalijakautuneita, vaan kallellaan nuorempiin urheilijoihin, joten kuvan 2 ja taulukon 1 tunnuslukuna ei voi käyttää keskiarvoa vaan mediaania, joka on havaintojen keskimmäinen luku.

Lajiryhmien eroista huolimatta Pariisin mitalistien uran ensimmäisen arvokisamitalin saavuttamisiän mediaani (taulukko 1) asettui kapeaan haarukkaan; 22.2–23.1 (vv.kk). Miehillä ja naisilla ei ollut eroa, vaikka tytöt kasvavat ja kehittyvät fyysisesti aikuisiksi poikia nopeammin. Pisimmät aikajänteet ensimmäisestä arvokisamitalista Pariisin mitalistiksi oli naisissa 14 ja miehissä 13 vuotta.

Nuorten arvokisaurheilijoiden odotetaan usein nousevan aikuisena huipulle. Tämä perustuu nuoruusvuosien menestykseen, vaikka siinä vaiheessa kilpailut käydään kahden tai kolmen ikäluokan kesken. Aikuisissa tilanne on haastavampi, sillä huomattavasti suurempi ikäluokkien joukko on kilvoittelussa mukana. Kuten edellä tuli jo esille, niin Pariisissakin mitalit jakautuivat urheilijoille, joidenka ikähaarukka oli 19:sta aina 36 vuoteen.

Mitä lähempänä huippu-urheilun tulostasoa urheilija on parikymppisenä, sitä vahvemmat ovat aikuisena mahdollisuudet läpimurtoon. Luonnollisesti kehitystahti on lapsena voimakasta. Juoksu- ja hyppylajeissa se on 11–14-vuotiaana 3–10 % per vuosi. Kehitystahti kuitenkin heikkenee ikävuosien myötä siten, että 18-vuotiaana se on enää 0,5–2,5 % (Tønnessen ym. 2015). Aikuisenakin kehitystä tapahtuu, mutta vähäisemmässä määrin. Yli 5000 urheilijan ison aineiston mukaan korkeus- ja pituushypyssä kehitys valtaosalla pysähtyy aikuistumisen jälkeen, mutta “paras 4 %” jatkoi kehitystä ja osa heistä jopa kansainväliselle huipulle saakka (Boccia ym. 2017).

Nuoruuden menestys ei ole välttämätöntä aikuisena huipulle pääsemiseksi. Vain alle 25 % aikuishuipuista on ollut 16-vuotiaana ikäryhmänsä eliittiä, kun taas noin 60 % nuorten sarjojen parhaista eivät saavuta enää samaa tulostasoa aikuisena (Piacentini ym. 2014, Tønnessen ym. 2015, Boccia ym. 2017, Pizzuto ym. 2017). Varhaista huipputulosta parempi aikuisena menestystä ennustava tekijä on jatkuva tuloskehitys lapsuudessa ja nuoruudessa (Tønnessen ym. 2015, Boccia ym. 2017). Huipulle noustakseen tämän kehityksen on jatkuttava aikuisiän kynnykselle lähelle arvokisamenestyksen iskuetäisyyttä.

Kori- ja lentopallossa Pariisin mitalistien ikähaarukka oli 19–43 vuotta ja normaalijakautuneen joukon keski-ikä oli 30 vuotta (kuva 1). Kuva 3a näyttää Pariisin olympialaisten koripallon ja lentopallon mitalistien keski-iät urheilu-uran eri vaiheissa. Miesten keski-ikä oli korkeampi kuin naisten (30.3 vs. 28.8 v). Laaja hajonta viittaa siihen, että mitalijoukkueissa oli mukana niin nuoria lupauksia kuin kokeneita konkareita.

Pelaajan uran ensimmäinen merkittävä saavutus kohti arvokisamitalia on edustuspaikka maajoukkueessa. Pariisin mitalisteilla se oli tapahtunut keskimäärin 22-vuotiaana, vaihteluväli ollessa todella iso eli 14–31 vuotta (kuva 3a). Tarkasteltaessa kaikkien Pariisissa mitalin voittaneiden koripalloilijoiden ja lentopalloilijoiden ensimmäisen olympia- tai MM-mitalin voittamisikää voidaan havaita, että mitali oli saavutettu keskimäärin 25.5 vuoden iässä (kuva 3). Myös ensimmäisen olympia- tai MM-mitalin voittaminen tapahtui laajalla ikähaarukalla (17–36 v). Naiset saavuttivat mitalin jonkin verran aikaisemmin (24.7 v) kuin miehet (26.2 v). Niiden naispelaajien, jotka saavuttivat Pariisin olympialaisissa ensimmäisen olympia- tai MM-mitalinsa, ikä (24.8 v) osui varsin hyvin tähän keskiarvoon, kun taas miespelaajien keski-ikä (27.2 v) oli hieman korkeampi.

Vuosina 2000–2024 koripallon ja lentopallon miesten ja naisten mitalistien keski-ikä on kasvanut olympialaisissa ja MM-kisoissa (kuva 3b). Koripallossa sekä miesten että naisten keski-ikä on 26–28 vuoden haarukassa. Lentopallossa miesmitalistien keski-ikä on vaihdellut 26–30 vuoden välillä, kunnes Pariisin olympialaisissa se ylitti jopa 31 vuotta. Naislentopalloilijoilla mitalistien keski-ikä oli pitkään 25–27 vuoden välillä, kunnes vuoden 2020 jälkeen se nousi yli 27 vuoden.

Molemmissa lajeissa olympialaisten mitalistien keski-ikä oli korkeampi kuin MM-kisoissa (kuva 3b). Tämä johtuu siitä, että olympialaiset ovat arvostetumpi kilpailu, joten maajoukkueita kootaan ja kehitetään neljän vuoden sykleissä. Usein joukkueet uusiutuvat olympialaisten jälkeen. Pelaajien lopettaessa maajoukkueuransa avautuu uusille pelaajille mahdollisuus päästä mukaan seuraavaan maajoukkueen olympiaprojektiin.

Seuranta viittaa myös siihen, että huipputasolla pelaajien urat ovat pidentyneet. Tämän ovat mahdollistaneet pelaajien taloudellisen aseman kehittyminen (erityisesti naispelaajat), harjoitusmenetelmien kehitys sekä urheilulääketiede. Näiden ansiosta terveiden ja hyväkuntoisten pelivuosien määrä on kasvanut.

Kuva 4 esittää, miten eri kuukausina syntyneet mitalistit jakautuvat koripallon ja lentopallon olympia- ja MM-kisoissa vuosina 2000–2024. Miehillä näkyy suhteellisen iän vaikutus (RAE). Tammi- ja maaliskuun välisenä aikana mitalisteista oli syntynyt 30 %, mutta vuoden viimeisen neljänneksen aikana vain 18 %. Tämä viittaa siihen, että loppuvuonna syntyneet pojat ja miehet saattavat kokea pelaajapolullaan kehityksellisiä haasteita verrattuna alkuvuonna syntyneisiin. Naispelaajien syntymäajat jakautuvat tasaisemmin vuoden eri kuukausille, joten heillä syntymäkuukaudella ei ole yhtä merkittävää vaikutusta menestykseen kuin miehillä.

1. Yleisurheilussa Pariisin mitalistien ikähaarukka oli 19–36 vuotta. Normaalijakautuneen joukon keski-ikä oli 27 vuotta.
2. Ensimmäisen arvokisamitalin saavuttamisen ikähaarukka oli yleisurheilussa kapea (22.2–23.10 vv.kk). Eroa ei ollut miesten ja naisten tai lajiryhmien välillä.
3. Nuoruudessa menestyminen ei ole välttämätöntä aikuisena huipulle pääsemiseksi. Vain alle 25 % aikuishuipuista oli nuorena ikäryhmänsä eliittiä. Jatkuva tuloskehitys lapsuudessa ja nuoruudessa on parempi ennustaja aikuisena menestymiselle.
4. Kori- ja lentopallossa Pariisin mitalistien ikähaarukka oli 19–43 vuotta ja normaalijakautuneen joukon keski-ikä oli 30 vuotta.
5. Ensimmäisen maaottelun kori- ja lentopalloilijat pelasivat laajalla ikähaarukalla (14.4.–31.1 vv.kk). Samoin myös ensimmäisen olympia- tai MM-mitalin voittaminen tapahtui laajalla ikähaarukalla (17.1–36.5 vv.kk). Nuorena menestyminen ei siis ole välttämätöntä vaan maajoukkuetasolle voi nousta myöhemminkin. Pelaajien urat ovat 2000-luvulla pidentyneet, koska mitalistien keski-iät ovat kasvaneet sekä miehillä että naisilla.
6. Suhteellisen iän vaikutus näkyy miespelaajilla kori- ja lentopallossa. Vuoden kolmen viimeisen kuukauden aikana syntyneet voivat siis kärsiä syntymäajankohdasta läpi uran. Etenkin nuorten, mutta myös aikuispalloilijoiden, keskuudessa tämä ilmiö on tunnistettu useissa tutkimuksissa (mm. de la Rubia ym. 2020).
7. Palloilijat nousevat mitalisteiksi jonkin verran iäkkäämpinä ja heidän uransa jatkuu huipulla pidempään kuin yleisurheilijoilla.

Kirjoittaja Tapani Keränen toimii urheilubiomekaniikan asiantuntija ja Mikko Häyrinen joukkueurheilun asiantuntijana KIHUssa.