Valmentajakyselyyn vastanneista ammattivalmentajista 69 % oli miehiä ja 31 % naisia. Vastaavat luvut lajiliittojen arvion perusteella olivat miehet 78 % ja naiset 22 %. Keskimäärin ammattivalmentajat ovat 41,5 -vuotiaita. Valmentajista 41 % toimi yksilölajeissa, 47 % joukkuelajeissa ja 12 % molemmissa. Urheiluseurojen jälkeen merkittävimpiä työnantajia olivat lajiliitot. Urheiluakatemiat, -opistot ja -oppilaitokset taas toimivat yleensä sivutyönantajan roolissa.
Ammattivalmentajien työllistäjinä viiden kärki oli edelleen jalkapallo, jääkiekko, tennis, taitoluistelu ja uinti. Merkittävin muutos oli neljässä vuodessa tapahtunut suurista lajeista tenniksessä, jossa ammattivalmentajien määrä oli tuplaantunut vuodesta 2012 ollen nyt 200. Lisäksi 20 suurimman ammattivalmentajia työllistävän lajin joukkoon nousivat nyt fitnessurheilu, thainyrkkeily ja ampumaurheilu.
Valmentajien koulutuksessa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia 2010-luvulla. Valmentajan ammattitutkinto (VAT) ja erikoisammattitutkinto (VEAT) säilyttivät suosionsa valmentajien suosituimpina koulutusmuotoina. Valmentajien bruttotulot olivat keskimäärin 2500-3000 euroa kuussa.
Ammattivalmentajien osuus on kuitenkin vain murto-osa Suomessa toimivien yhteensä noin 80 000 vapaaehtoista- ja ammattivalmentajien määrästä. Siten vapaaehtoispohjalta toimivien valmentajien panos suomalaisen liikunnan ja urheilun kentällä on edelleen vähintään yhtä arvokas kuin ammattivalmentajienkin.
Julkaisun tiedot:
Valmentaminen ammattina Suomessa 2016. M. Puska, J. Lämsä ja P. Potinkara. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ja Suomen Valmentajat ry, 2016.
ISBN 978-952-5676-85-3
PDF: http://energia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2017_pus_valmentami_sel15_30962.pdf