Professori Vesa Linnamo avasi kuulijoille Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja erityisesti sen Vuokatin yksikön yhteistyötä maastohiihdon ja ampumahiihdon kanssa. Harjoittelun ja välinehuollon avuksi on kehitetty muun muassa suksitesteri suksen kitkan määrittämiseen sekä sauvamittauslaite. Lisäksi Coachtech -järjestelmällä saadaan taltioitua juoksumatolla tehtyjä suorituksia ja tarkasteltua esimerkiksi kahta videokuvaa ja sauvatyönnön frekvenssiä ja pituutta helpolla tavalla. Ampumahiihdon puolella on tutkimuksin selvitetty kuormituksen vaikutusta ampumatarkkuuteen.
– Vaikka meillä on useita niin sanotusti hitaasti tietoa kentälle tuottavia tutkimuksia ja väitöskirjoja meneillään, on tavoitteena yhä useammin sellaiset asetelmat, joista saamme tietoa valmennuksen avuksi mahdollisimman nopeasti, summasi Linnamo yliopiston työtä.
Suksen testaukseen ja kaluston valintaan liittyvistä haasteista kertoi pitkän linjan huoltomies Mika Venäläinen. Hän korosti suksihuollon merkitystä jo nuorella iällä, koska vain oikein toimivilla välineillä opitaan hiihtämään oikein. Aihe kokonaisuudessaan herätti kuulijoissa paljon keskustelua, mikä kertoo välinehuollon haastavuudesta ja varsin isosta merkityksestä tänä päivänä.
Hengitystieinfektioiden ennaltaehkäisy on arkipäivää huippuhiihtäjillä, mutta sen merkitys korostuu arvokisojen läheisyydessä ja niiden aikana. Olympiakomitean vastuulääkäri Maarit Valtonenesitteli tähän liittyen Suomen Olympiajoukkueen valmistautumista ja kokemuksia PyeongChangissa.
– Kokemusten perusteella voidaan todeta, että virusinfektioiden leviämistä pystytään joukkueen sisällä haluttessa hyvin estämään ja toisaalta niiden hoitaminen on tehokasta, jos virukset pystytään ajoissa tunnistaman, mihin meillä oli uuden teknologian myötä Koreassa mahdollisuus, totesi Valtonen.
Maastohiihto hyödyntää laajasti asiantuntijoita
Sunnuntaipäivän päätteeksi seminaariväki pääsi tutustumaan maastohiihtomaajoukkueen asiantuntijatoimintaan neljän eri demonstraation kautta. KIHUn asiantuntijoiden Jussi Mikkolan ja Esa Hynysenmukaan juoksumatolla tehtävän rullasuksihiihdon hyvinä puolina ovat erilaiset kontrolliharjoitukset, tekniikan analysointi ja spesifit harjoitteet. Lisäksi KIHUn kehittämän Pallas-simulaatiojärjestelmän avulla voidaan simuloida arvokisalatujen profiilia ja vauhteja juoksumatolla yhdessä reitin videokuvan kanssa.
Vastuulääkäri Maarit Valtonen syvensi aikaisempaa esitystään demonstraatiossa esitellen maastohiihtojoukkueen säännöllistä suorituskyvyn ja terveydentilan seurantaa yhteistyössä KIHUn kanssa. Tähän kuuluu muun muassa kestävyys-, voima- ja nopeusvoimaominaisuuksien testaus, terveystarkastukset, rasitusspirometria, verikokeita ja kehon koostumuksen mittauksia.
Urheilupsykologi Hanna-Leena Ronkainen toi omassa osuudessaan esille psyykkisen valmennuksen tavoitteita ja toimenpiteitä maastohiihtomaajoukkueen kanssa. PyeongChangin valmistautumisessa tärkeässä roolissa oli menestystä tukevan vuorovaikutuksen kehittäminen joukkueen sisällä. Tähän liittyviä oppeja ja periaatteita pystyi varmasti jokainen kuulijoista soveltamaan myös omaan valmennustoimintaansa.
Seminaariväkeä herätteli vielä lopuksi asiantuntija Ville Vesterinen.
– Mistä valmentajana tiedät kuormituksen määrän ja palautumisen tason? Tähän ei pelkkä mutu-tieto riitä, Vesterinen sanoi kuulijoita haastaen.
Vesterisen mukaan jatkuvaa seurantaa kuormituksen, palautumisen ja kehittymisen osalta pitäisikin pystyä tekemään luotettavilla ja tarkoilla mittareilla.
– Sykevariaatioon perustuva kuormituksen ja palautumisen seuranta antaa kestävyyslajeissa hyvän lähtökohdan. Sykevariaatiota ja siitä laskettavia muuttujia voidaan seurata sykevöitä helpommillakin menetelmillä kuten Emfitillä, Oura-sormuksella tai HRV4Training-applikaatiolla, Vesterinen kertoi.