Verrattuna vuoden 2016 vastaavan kyselyyn suurimmat muutokset olivat suomalaisurheilijoiden kansainvälisestä menestyksestä kiinnostuneiden osuuden nousu 59 prosentista 77 prosenttiin, Suomen Olympiakomitean luottamuksen paraneminen 30 prosentista 42 prosenttiin sekä huippu-urheilun lisärahoitusta valtiolta toivovien osuuden kasvu 32 prosentista 48 prosenttiin. Vastaajien arviot suomalaisesta huippu-urheilusta ovat positiivisempia kuin kaksi vuotta sitten lähes kaikissa kysytyissä teemoissa. Kansalaiset uskovat vahvasti, että suomalaisten urheilijoiden menestys lisää maamme mainetta, vahvistaa hyvää mieltä ja kansallista identiteettiä. Yli puolet vastaajista kokee, että menestys lisää osallistumista liikuntaan ja urheiluun.
– Suomalaisten urheilijoiden menestys sekä positiivisempi ilmapiiri talvikisojen jälkeen ovat vahvoja selityksiä paremmille tuloksille. Myös vuoden 2016 kyselyn tuloksiin vaikuttanut kritiikki suomalaisen huippu-urheilun toimintatavoista on laimentunut, toteaa erikoistutkija Jarmo Mäkinen.
Huippu-urheilun kielteisistä ulkoisvaikutuksista ainoastaan väite ”huippu-urheilun kehittäminen aiheuttaa fyysistä väkivaltaa ja moraalista häirintää” saa enemmän kannatusta kuin 2016. Väitteeseen uskovia on 17 prosenttia. Huippu-urheilun kannalta uudet uhat, kuten seksuaalinen häirintä, yhdenvertaisuuden puute tai huono valmennuskulttuuri, nousivat laajemmin julkiseen keskusteluun vasta kyselyn jälkeen.
Suomalaiset eivät enää laajasti usko puhtaaseen urheiluun. Kolmasosa vastaajista uskoo väitteeseen: ”suomalaiset huippu-urheilijat käyttävät dopingia”. Vajaa 40 prosenttia on väitteestä eri mieltä ja loput eivät halunneet ottaa asiaan kantaa. Ainoastaan 7 prosenttia vastaajista uskoo kansainvälisen huippu-urheilun olevan puhdasta.
Urheilua seurataan Suomessa aktiivisesti, eikä seuraamisessa ole nähtävissä suurta murrosta. Noin 40 prosenttia aikuisväestöstä seuraa urheilu-uutisia tai lukee urheilusivuja lehdistä ja kolmasosa katsoo urheilulähetyksiä vähintään viikoittain. Yli puolet (57 %) vastaajista oli seurannut urheilutapahtumia paikan päällä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana.
Olympialaisilla on monilajisena suurtapahtumana erityinen merkitys suomalaisille. PyeongChangin talviolympialaisia seurasi neljä viidestä (82 %) ja Paralympialaisia kaksi kolmesta (67 %) suomalaisesta 15–74-vuotiaasta. Olympialaisten seuraaminen oli sitä aktiivisempaa, mitä vanhemmasta ikäluokasta oli kyse. Miehet seurasivat kisoja naisia enemmän.
Jääkiekon asema suomalaisen urheilun johtavana yleisölajina on kyselyn mukaan erittäin vahva. Kun lasketaan yhteen lajia paikan päällä ja mediassa seuraavat sekä lajista kansainvälistä menestystä toivovat, yltää jääkiekko väestöön suhteutettuna yhteensä 4,6 miljoonan mainintaan. Yllättävänä voidaan pitää sitä, että jääkiekkoa menestyslajina kannattivat hieman enemmän naiset kuin miehet. Seuraavaksi suosituimmat lajit, yleisurheilu, jalkapallo ja maastohiihto, saivat noin 2,4 miljoonaa mainintaa. Nousevia lajeja suosiossa ovat mm. ampumahiihto, jalkapallo, autourheilu ja koripallo. Myös vammaisurheilu ja e-urheilu ovat saanet omat kannattajakuntansa.
KIHU jatkaa huippu- ja kilpaurheiluun liittyvien väestökyselyjen sarjaa myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on monipuolistaa kyselyn sisältöjä ja jaksottaa eri asioiden tarkastelua niin, että väestökyselyjen avulla voidaan muodostaa nykyistä tarkempi ja monipuolisempi kuva suomalaisen huippu-urheilun arvostuksesta ja siinä tapahtuvista muutoksista.
Liite: Taulukko lajien seuraaminen paikan päällä ja median välityksellä sekä menestyslajitoiveet 15-74-vuotiaden väestöön suhteutettuna (PDF)
Raportti: Huippu-urheilun arvostus ja lajien seuraaminen; väestökyselyn 2018 tuloksia, Mäkinen J., Lämsä J. ja Pusa S. Jyväskylä 2018. ISBN 978-952-7290-00-2, ISSN 2489-8309. Linkki: https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2018_mki_huippu-urh_sel20_42699.pdf
Kuvituskuva: Ville Vuorinen