Paneeliin ilmoittautui kaikkiaan 582 valmentajaa. Valmentajista hieman yli puolet oli valmentanut 10 vuotta tai enemmän ja noin viidesosa 5 vuotta tai vähemmän. Eniten paneeliin ilmoittautuneiden valmentajien joukossa oli vastuuvalmentajia (43 %), päävalmentajia oli 22 % ja valmennuspäälliköitä ja apuvalmentajia oli molempia noin 12 %. Hieman alle puolet (44 %) valmentajista toimi vapaaehtoispohjalta, osa-aikaisia valmentajia oli noin neljäsosa ja täysipäiväisiä kolmannes. Lajeista paneelissa vahvimmin edustettuina olivat yleisurheilu, jalkapallo, voimistelu, salibandy, jääkiekko, koripallo, taitoluistelu ja suunnistus. Valmennettavien iän suhteen valmentajat jakautuivat tasaisesti eri ikäryhmiä valmentaviin siten, että noin neljäsosa toimi alle 13-vuotiaissa, 13-16-vuotiaissa, 17-20-vuotiaissa ja yli 20-vuotiaissa. Kansainvälisellä tasolla valmentavia oli 27 %, kansallisella tasolla 44 % ja näitä alemmalla tasolla valmensi vajaa kolmannes valmentajista. Vammaisurheilijaa tai erityisryhmiin kuuluvaa liikkujaa valmensi 8 % valmentajista.
Vuoden 2017 valmentajapaneeli
Ensimmäinen valmentajapaneeli toteutettiin syyskuussa 2017. Vastauksia paneeliin kertyi 259 (45 %) ja näistä vastaajista 95 % toimi vastaushetkellä valmentajana. Vähän yli puolet vastaajista toimi vastuuvalmentajan roolissa, 28 % päävalmentajan ja joka viides apu- tai ominaisuusvalmentajan roolissa. Vähän alle puolet toimi vapaaehtoispohjalta, noin joka neljäs osa-aikaisesti ja joka kolmas valmensi täysipäiväisesti.
Kysymyksissä keskityttiin valmentajien kokemuksiin eri henkilöiltä tai tahoilta saadusta tuesta ja sen merkityksestä omalle valmennustoiminnalle sekä valmentajien kokemaan arvostukseen.
Vuoden 2017 valmentajapaneelin tulokset (pdf)
Vuoden 2018 valmentajapaneeli
Vuoden 2018 valmentajapaneeli toteutettiin kesällä ja kysymykset käsittelivät vuorovaikutussuhteen ylläpitämistä valmennussuhteessa. Vastauksia paneeliin kertyi 177, joka oli 31 % paneeliin ilmoittautuneiden kokonaismäärästä. Valmentajakokemusta vastanneilla valmentajilla oli keskimäärin 18 vuotta. Vähän yli puolet (53 %) vastaajista valmensi 12-19 -vuotiaita, 29 % yli 19-vuotiaita ja 18 % alle 12-vuotiaita urheilijoita. Korkein suoritettu valmentajakoulutus oli useimmilla 3 taso (45 %), 1 ja 2 tason valmentajakoulutus oli 31 %:lla vastaajista ja ammatillisen valmentajatutkinnon oli suorittanut joka neljäs vastaaja.
Vuorovaikutuksen merkitys korostuu valmennussuhteessa monissa erilaisissa tilanteissa ja sen laadulla on suuri merkitys palkitsevan ja menestyksekkään valmennussuhteen rakentumisessa. Rhind ja Jowett (2008, 2010, 2012) ovat tutkimuksissaan havainneet valmentajien ja urheilijoiden käyttävän seitsemää erilaista strategiaa hyvän vuorovaikutussuhteen kehittämisessä ja ylläpitämisessä valmennuksessa. Näiden pohjalta tutkijat ovat kehittäneet COMPASS-mallin, jonka avulla voidaan arvioida vuorovaikutussuhteen laatua valmennuksessa. Mittari sisältää kokonaisuudessaan 25 kysymystä, jotka liittyvät erimielisyyksien hallintaan, avoimuuteen, motivointiin, tavoitteista, odotuksista ja rooleista sopimiseen, luottamukseen, tukemiseen sekä sosiaalisen kanssakäymiseen.
Tehtävänä paneelikysymyksissä oli arvioida, kuinka usein COMPASS-mittarin väittämissä esitetyt asiat toteutuivat vastaajan omassa valmennuksessa asteikolla (1=ei koskaan, 2=joskus, 3=usein, 4=lähes aina). Tämän lisäksi valmentajilla oli mahdollisuus vastata kysymykseen: Minkä vuorovaikutuksen osa-alueen koet vahvuudeksesi tai heikkoudeksesi – miten se näkyy valmennuksessasi?
Vuoden 2018 valmentajapaneelin tulokset pdf)
Julkaisuja:
Blomqvist, M. & Hämäläinen, K. Valmentajapaneeli: Valmentajat pitävät arvostusta tärkeänä. Valmentaja-lehti 5/2017, s. 6-8.
Blomqvist, M. & Hämäläinen, K. Valmentajapaneeli: Vuorovaikutus on keskeinen osa valmentamista. Valmentaja 5/2018, 17-19.
Lisätietoja:
Minna Blomqvist, Johtava asiantuntija, KIHU, minna.blomqvist@kihu.fi,+358503059040
Kirsi Hämäläinen, Valmennusosaamisen asiantuntija, Huippu-urheiluyksikkö, kirsi.hamalainen@olympiakomitea.fi, +358503522638