Kuusi kuukautta kestänyt selvitys pohjautuu aiempaan kirjalliseen materiaaliin, sidosryhmäedustajien haastatteluihin sekä aktiivisille urheilulääkäreille suunnattuun verkkokyselyyn. Työ on ollut jopa ainutlaatuista, sillä niin yksityisen terveydenhuollon kuin valmennuskeskusten tai urheiluakatemioidenkin roolista huippu-urheilun terveydenhuollossa on tähän asti kirjoitettu vähän.
Selvityksessä on annettu toimepide-ehdotuksia, joilla lisätään urheilijaterveydenhuollon kattavuutta ja olemassa olevien resurssien tehokkaampaa käyttöä kilpa- ja huippu-urheilun tukena. Tässä tärkeimmät ehdotukset:
- Urheilijaterveydenhuoltoa tulee johtaa keskitetysti Olympiakomitean huippu-urheiluyksiköstä tai sen valitsemasta terveydenhuollon yksiköstä.
- Ennaltaehkäisevä terveydenhuollontoiminta sijoittuu urheilun toimintaympäristöihin ja osaksi päivittäisvalmennusta. Sairaanhoito tapahtuu yhteistyössä julkisten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa.
- Urheilijaterveydenhuollon toimenpiteiden suunnataan entistä keskitetymmin urheiluakatemioihin. Ne ovat tulevaisuuden urheilijoiden tärkeimpiä valmennusympäristöjä, joissa suurin osa ammattimaisesti harjoittelevista urheilijoista pääsee hyödyntämään tukipalveluja.
- Huippu-urheilijan sairaanhoito nojautuu jatkossakin pääosin yksityisiin palveluntuottajiin ja vakuuttamiseen. Osaajaverkostoa tulee kuitenkin tiivistää kustannusten hallitsemiksesi ja yhteistyön parantamiseksi.
- Liikuntalääketieteen erikoisalaa ja erikoislääkärikoulutusta tulee vahvemmin hyödyntää urheilijaterveydenhuollossa. Liikuntalääketieteen osaaminen koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa lisäisi alan vaikuttavuutta urheilussa ja kansanterveystyössä.
- Urheilijaterveydenhuoltoon tulee laatia ”käsikirja”, jotta yleinen tietoisuus urheilijoiden terveitä harjoituspäiviä lisäävistä toimenpiteistä paranee urheilun toimintaympäristöissä.
- Urheilijaterveydenhuollon johtaminen ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon toteuttaminen edellyttää nykyistä vahvempaa resursointia. Kansainvälisessä vertailussa keskeisten kilpailijavaltioidemme terveydenhuoltoresurssit ovat moninkertaisesti omiamme suuremmat.
- Valmentajakoulutukseen tulee lisätä kaikilla tasoilla urheilijaterveydenhuollon sisältöjä, jotta vammoja ja sairauksia ehkäisevä toimintakulttuuri integroituu osaksi valmennusta ja yhteinen ymmärrys valmennuksen ja lääketieteen välillä vahvistuu.
Julkaisutiedot:
Urheilijaterveydenhuollon selvitys, Heikkinen E. ja Valtonen M. Jyväskylä 2019. ISBN 978-952-7290-03-3, ISSN 2489-8317.
Linkki: https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2019_hei_urheilijat_sel89_94042.pdf