Seuroissa liikuntaa ja urheilua harrastavia on 13 % aikuisväestöstä ja harrastajista suurin osa on miehiä. Noin kolme neljästä harrastajasta on jäsenenä seurassa tai muussa liikuntayhdistyksessä.
Vapaaehtoistyötä liikunta- ja urheiluseuroissa tekee 12 % aikuisväestöstä, eli puoli miljoonaa ihmistä. Vapaaehtoistyötunteja tehdään vuodessa noin 50 miljoonaa. Seuratyöhön tehty osuus laskettiin jakamalla henkilön ilmoittamat vapaaehtoistyön tunnit kaikkiin hänen ilmoittamiin liikunnan vapaaehtoistyön konteksteihin (urheiluseura, muu liikuntayhdistys, muu yhdistys). Luku on siis laskennallinen, ei vastaajien itse ilmoittama.
Vapaaehtoistyön taloudellinen arvo on noin 700 miljoonaa euroa. Luku perustuu vaihtoehtoiskustannuksiin, eli siihen, jos sama työ tehtäisiin palkkatyönä. Alkuperäisessä raportissa vapaaehtoistyön tuntiarvoksi määriteltiin 12,70–19,80 euroa, joten urheiluseurojenkin vapaaehtoistyön vaihteluväli asettuu 635 ja 990 miljoonan euron väliin. Infograafissa käytetty luku vastaa muilta kuin liikuntasektorilta saatua tulosta vapaaehtoistyön arvosta.
– Vertailun vuoksi voi sanoa, että seuroissa arvioidun 5100 päätoimisen työntekijän työn taloudellinen arvo asettuu 170 miljoonan euron tasolle. Tämä luku saadaan, jos laskennassa käytetään kuntasektorin kuukausiansion mediaania, joka oli 2780 euroa vuonna 2017. Tarkkaa tietoa urheiluseurojen päätoimisten keskiansioista ei kuitenkaan ole, joten tämäkin luku on vain suuntaa antava. Vaihteluväli on suuri, toteaa erikoistutkija Outi Aarresola KIHUsta.
Varsinaisen harrastamisen ja vapaaehtoistyön lisäksi 29 % suomalaisista osallistuu muuten seurojen toimintaan. Neljäsosa (26 %) kannustaa paikan päällä ja 9 % ilmoittaa osallistuvansa seurojen järjestämiin tilaisuuksiin, kuten juhliin ja vanhempainiltoihin.
– Liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan osallistutaan hyvin monin eri tavoin. Kannattaa ottaa huomioon, että kannustajatkin ovat tärkeä osa urheilukulttuuria, Aarresola tähdentää.
Infograafi esittelee 15–74-vuotiaan väestön osallistumista. Jos lukuun lisätään vielä tätä nuoremmat ja ikäihmiset, saadaan seuratoimintaan jollakin tapaa osallistuviksi noin kaksi miljoonaa suomalaista.
– Siinä on melkoinen kulttuurinen alusta sekä hyvien että huonojen asioiden tapahtua. Vaikuttavuus ja vastuu on seurakentällä eittämättä suuri, Aarresola tiivistää.
Suurenna kuva klikkaamalla sitä.