Tulokset osoittivat, että nuoret olivat erityisen tyytyväisiä lisääntyneisiin harjoittelumahdollisuuksiin ja pitivät harjoittelua mielekkäänä. Lisäksi nuoria ilahdutti koululiikunnan monipuolisuus ja suuri määrä. Monelle nuorelle olivat tärkeitä myös samanhenkiset kaverit sekä ymmärtävä ja tukeva ilmapiiri.
Tulosten perusteella nuoria harvoin kuormittaa suurikaan koululiikunnan tai muun liikunnan määrä. Kuormittumisen kokemukset yhdistyivät useimmiten korkeaintensiteettisiin lajiharjoituksiin, joista palautuminen ei aina onnistunut ennen seuraavaa kovaa harjoitusta. Kokonaiskuormituksen seuraaminen sekä riittävästä levosta ja laadukkaasta ravinnosta huolehtiminen onkin ensiarvoisen tärkeää palautumisen mahdollistamiseksi. Tässä kotien, koulujen ja urheiluseurojen vuoropuhelu on ratkaisevassa roolissa.
Toinen tärkeä nuorten arkeen liittyvä huomio koski koulupäivien aikaista energiansaantia. Haastattelujen perusteella nuorten ruokailutottumukset olivat pääosin hyvällä tasolla ja ruokailurytmi säännöllinen. Tästä huolimatta koulupäivän aikainen energiansaanti ei ollut aina riittävää iltapäivän treenejä ajatellen. Koulupäivän aikaista ruokailua ja mahdollisuutta riittäviin välipaloihin tulisikin kehittää. Lisäksi tulee muistaa, että nuorten oma kyky huolehtia riittävästä energiansaannista on vielä kehittymässä.
Koulunkäynnin ja urheiluharrastuksen sujuva yhdistäminen vaatii jo yläkouluiässä hyvät ja suunnitelmalliset päiväaikataulut. Ne luovat perustan sujuvalle arjelle ja ruokailujen, levon, koulunkäynnin, harjoittelun ja vapaa-ajan rytmittämiselle. Haastatteluissa nuoret arvioivat taitojensa aikataulujen suunnittelun osalta kehittyneen yläkoulun aikana. Tästä huolimatta monilla oli haasteita läksyjen teossa, harjoitusaikatauluissa, energiansaannissa tai kokeisiin valmistautumisessa. Osa nuorista myös kaipasi lepoa keskelle päivää, kun taas toiset menivät mielellään harjoituksiin suoraan koulusta. Osa esiin tulleista haasteista liittyi asioihin, joihin urheileva nuori ei voinut itse vaikuttaa.
Tuloksista kävi selvästi ilmi, että urheiluyläkoululaiset eivät ole yhtenäinen joukko, vaan toiveet, tarpeet ja kokemukset vaihtelevat yksilöiden välillä. Nuorten äänen kuuluminen sekä yksilön tasolla että laajemmin on tärkeää ottaa huomioon urheiluyläkoulutoimintaa kehitettäessä.
– Käytännössähän nuorilla on hyvin erilaisia tilanteita johtuen omista kyvyistä, tuesta ja esimerkiksi lajiympäristöstä. Tarvitaan toimintamalleja, joissa nuori voi tuoda esiin tässäkin tutkimuksessa esiin tulleita asioita arkisista kokemuksistaan, toteaa selvitystyötä ohjannut erikoistutkija Kaisu Mononen.
Urheiluyläkoulutoiminnan kehittämiseksi on ollut käynnissä valtakunnallinen kokeiluhanke 2017–2020. Hanketta koordinoi Suomen Olympiakomitea. Kokeilun keskeisiä tavoitteita ovat urheilijan elämäntaitojen kehittyminen sekä urheilijoiden valmennuksen ja koulunkäynnin yhdistämisen kehittäminen. Urheiluyläkoulukokeilussa on ollut kolmen lukuvuoden aikana mukana yli 2000 nuorta.
Olympiakomiteassa ollaan tyytyväisiä, että nuorten ajatuksia on kuultu ja todetaan, että heidän kokemuksistaan nousseita arjen asioita on tärkeää lähteä ratkomaan heidän tarpeistaan.
– Urheiluyläkoulutoiminnan lähtökohtana on tavoitteellisesti urheilevan nuoren arjen sujuvoittaminen. Kehittämistyössä ollaan vasta alkuvaiheessa, mutta selkeästi oikealla tiellä. Kokeilun tavoitteena on ollut parantaa nuorten urheilullisia valmiuksia ja tarjota tavoitteellisesti harjoitteleville nuorille mahdollisuus urheilu-uraan niin halutessaan. Olemme iloisia, että nuorten kommenteista välittyy, että he ovat kokeneet saavansa tukea urheilijana kehittymiseen, kommentoi asiantuntija Laura Tast.
Linkki julkaisuun:
Sujuuko arki? Nuorten kokemuksia urheiluyläkoulusta. Rouvali T., Mononen K., Nieminen M. ja Aarresola O. KIHUn julkaisusarja nro 74, ISBN 978-952-7290-17-0, ISSN 2489-8317.
https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2020_rou_sujuukoark_sel98_36065.pdf
Selvitys on osa KIHUn toteuttamaa Suomen Olympiakomitean koordinoiman kolmivuotisen, 2017–2020, urheiluyläkoulukokeilun arviointia. Kokeilun keskeisiä tavoitteita ovat urheilijan elämäntaitojen kehittyminen sekä urheilijoiden valmennuksen ja koulunkäynnin yhdistämisen kehittäminen. Urheiluyläkoulukokeilussa on ollut kolmen lukuvuoden aikana mukana yli 2000 nuorta. Arvioinnissa on tehty kaksi lukuvuosiarviointia 2017–2018 (https://bit.ly/2G4YITw) ja 2018–2019 (https://bit.ly/345VFCA). Kolmivuotisen kokeilun kokonaisarviointi julkaistaan loppuvuodesta 2020.