10 periaatetta urheilun hyvään painopuheeseen

Paino- ja kehopuheen teemat olivat viimekeväisessä asiantuntijaverkostopäivässä Urheassa näkyvästi esillä. Aiheet herättivät paljon tervetullutta keskustelua sekä nostivat esiin niin urheilijoiden, valmentajien kuin asiantuntijoidenkin haastavia kokemuksia aiheesta. On selvää, että kaipaamme vastauksia ja työkaluja painoaiheen parissa toimimiseksi. Meillä kaikilla on keho ja urheilussa se on työvälineemme, joten olemme etenkin valmennustilanteissa asian äärellä jatkuvasti.

Huippu-urheilussa kehon ominaisuuksilla on merkitystä: toisaalta sen mittasuhteilla, koolla, massalla, mutta yhtä lailla kestävyysominaisuuksilla, liikkuvuudella, nopeudella. On tärkeää tunnistaa, milloin puhumme suorituskyvystä ja sen osatekijöistä, ja milloin puutumme niihin kehon ominaisuuksiin, joilla ei ole yhteyttä suorituskykyyn. Etenkin huippu-urheilussa on tärkeää voida pohtia sitä, mihin keho pystyy, mitä sillä voidaan tehdä, mitä se kestää, ja mitä sen suhteen tavoitellaan. Valmentaminen ja huippu-urheilun asiantuntijatoiminta muuttuu mahdottomaksi, jos emme saa arvioida kehoa millään lailla – toisaalta tarpeeton kehon kommentointi haastaa urheilijan hyvinvointia ja työrauhaa.

Vastuullisuus ja turvallisuus edistävät huipputuloksen tekemistä, ja nämä teemat koskettavat kaikkia urheilussa toimivia. Asiantuntijat, valmentajat ja urheilevien lasten ja nuorten kotijoukot ovat osa kokonaisympäristöä, jossa kaikki oppivat toisiltaan. Urheilijoiden tulee yhtä lailla pidättäytyä haitallisesta painopuheesta, ja toisaalta kotiväen puheella on iso merkitys näiden lasten keho- ja ruokasuhteen kehittymiselle.

Sanoituksilla on valtava voima ajattelussamme ja tulkinnoissamme. Ne luovat todellisuutta, jossa tahaton tai tietoinen viesti sulautuu kuulijan omiin ajatusmalleihin, emmekä voi aina hallita sitä, miten viestimme tulkitaan. Sen vuoksi herkkien ja haastavien aiheiden äärellä meidän on oltava erityisen huolellisia valitsemistamme sanoista ja ilmaisuista. Meidän urheilussa toimivien ammattilaisten on myös tärkeää ymmärtää, ettei keho toimi kuin mekaaninen kone – se ei aina taivu normeihin ja ihanteisiin pelkällä tahdonvoimalla silloinkaan, kun se olisi tutkitusti hyödyllistä lajissa pärjäämiselle. Ja siitä huolimatta – keho ja sitä kantava ihminen voi pystyä huippusuorituksiin ja menestyä.

Painoon ja kehoon liittyvä puhe on esimerkki tällaisesta herkästä ja haastavasta teemasta. Sen vuoksi olemme moniammatillisen asiatuntijatyöryhmän toimesta koonneet kymmenen periaatetta, joita seuraamalla voimme kehittää urheilussa tapahtuvaa keho- ja painopuhetta vastuullisempaan suuntaan. Ohjeet perustuvat urheilijoiden ja valmentajien kokemuksiin, kansainvälisiin urheilun painopuheohjeistuksiin sekä aiheesta tehtyyn tieteelliseen tutkimukseen. On hyvä huomioida, että ohjeet eivät sulje painosta ja kehosta puhumista pois, vaan kannustavat harkitsemaan tarkoin tapaa ja asiayhteyttä, jossa näistä teemoista puhutaan, sekä sitä, onko painosta puhuminen tarpeellista.

1. Painon ja kehon arviointi ei kuulu lasten ja nuorten urheiluun eikä harrasteliikuntaan.

Kehon painon optimointia ei tule toteuttaa lapsilla ja nuorilla, ja valmennuksellisista syistä tapahtuvaa kehon mittaamista varten on oltava selkeät perusteet kaikissa ikäryhmissä. Nuori mieli on erityisen herkkä vaikutteille.

2. Luo turvallinen tila painosta tai kehosta keskusteltaessa sekä mittaustilanteissa.

Jos painosta puhuminen on perusteltua, voit kysyä: ”Mitä ajattelet, jos puhuisimme painostasi?”. Mahdolliset keskustelut sekä mittaukset tehdään yksilöllisesti ja palaute käsitellään luottamuksellisesti.

3. Painosta ja kehosta voidaan puhua urheilijan ehdoilla silloin, kun siihen on perusteet.

Moniammatillinen tuki ja urheilijan kuulluksi tuleminen ovat tärkeitä teemoja keskusteluita käytäessä. Painokeskustelun merkitys on syytä arvioida huolella etukäteen.

4. Tiedosta, että painosta ja kehosta keskusteleminen voi herättää erilaisia tunteita. Aihe on harvoin kenellekään neutraali.

Emme voi tietää ennalta, miten toinen reagoi ja mitä hän ajattelee. Suhtautuminen painoon ja kehoon voi myös muuttua ajan saatossa.

5. Huomioi, että oma puheesi ravitsemuksesta ja kehosta vaikuttavat urheilijaan, myös silloin kun kyse ei ole hänestä itsestään.

Asenteemme vaikuttavat tiedostetusti tai tiedostamatta. Oman tai muiden kehon kommentointi viestii suhtautumisestamme kehoaiheisiin.

6. Älä kommentoi toisen tai omaa ulkoista olemusta, aterioita tai syömistä, etenkään silloin, jos urheilija ei kysy neuvoa.

Ulkoisesta olemuksesta ei voi päätellä yksilön ruokailutottumuksia, suorituskykyä tai terveydentilaa. Tukea ravitsemusasioihin saa koulutetuilta ravitsemusasiantuntijoilta. Huolen toisen ihmisen jaksamisesta, terveydestä tai syömisestä voi ilmaista luottamuksellisessa, turvallisessa tilassa.

7. Tunnista lajissa vallitsevat ulkonäkö- ja kehoihanteet.

Pohdi, ovatko ne todella yhteydessä suorituskykyyn ja lajin vaatimuksiin, vai kumpuavatko ne jostain muualta?

8. Kuuntele ja tarjoa tukea tarvittaessa. Aloite painosta ja kehosta puhumiseen voi tulla myös urheilijalta.

Varhainen puuttuminen ja tuen piiriin ohjaaminen mahdollisten haasteiden äärellä on tärkeää, ja vaikuttavuus on tällöin parhainta. Myös valmentaja tai asiantuntija voi hakea tukea aiheesta puhumiseen.

9. Urheilijan ruoka- ja kehosuhde voi muuttua loukkaantumisten, terveydellisten haasteiden sekä elämänmuutosten äärellä.

Kehosuhde ja painon merkitys urheilussa tulee laittaa kontekstiin, jossa ihmisen elämäntilanne, terveys, psyykkiset haasteet, perimä, ravitsemustila, sekä lukuisat muut tekijät ovat osana kokonaisuutta. Keho- ja ruokasuhde ei ole staattinen tila.

10. Itse painosta puhuminen harvoin ratkaisee haasteita.

Painosta puhumisen sijaan aloita kysymällä kuulumisista, jaksamisesta, arjen sujumisesta tai urheilijan kehityskohteista.

Painopuheen 10 periaatetta voit ladata ja tulostaa itsellesi vaikka huoneentauluksi tästä.

Kirjoittaja Laura Manner on urheiluravitsemuksesta vastaava asiantuntija Olympiavalmennuskeskus Helsingissä, Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urheassa sekä Huippu-urheiluyksikössä.

Työryhmä:

Tatja Holm, urheilupsykologi (sert.), PsM, Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea ja Olympiavalmennuskeskus Helsinki
Laura Mierlahti, urheiluravitsemuksen asiantuntija, TtM, Turun seudun urheiluakatemia
Katja Mjøsund, vastuulääkäri, LT, Olympiavalmennuskeskus Helsinki

Hyvän painopuheen periaatteet on tuotettu osana Ruoka- ja kehopuhe urheilussa -hanketta, jota rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lähteitä ja lisäluettavaa aiheesta:

• Sean McCann: How coaches can talk to their female athletes about nutrition and weight control. Olympic Coach, Vol. 16 No. 4.
• Syömishäiriöliitto: Miten siitä painosta sitten pitäisi puhua? – Opas vastuulliseen painopuheeseen. Saatavilla verkossa: https://syomishairioliitto.fi/wp-content/uploads/Miten-siit%C3%A4-painosta-sitten-pit%C3%A4isi-puhua.pdf
• Maarit Valtonen: Kasvun ja kehityksen rauha urheilijoilla vaatii painopuheen päivitystä meiltä kaikilta. Huippu-urheilun instituutti KIHU:n blogi 14.11.2022. Saatavilla verkossa: https://kihu.fi/kihu-syke/kasvun-ja-kehityksen-rauha-urheilijoilla-vaatii-painopuheen-paivitysta-meilta-kaikilta/
• Pallotto et. al. General and sport-specific weight pressures as risk factors for body dissatisfaction and disordered eating among female collegiate athletes. Body Image. Vol 40, P. 340-350. 2022.
• Boudreault et al (2022). Extreme weight control behaviours among adolescent athletes: Links with weight-related maltreatment from parents and coaches and sport ethic norms. International Review for the Sociology of Sport, Vol 57(3) P. 421–439.
• Mountjoy et al. 2023 International Olympic Committee’s (IOC) consensus statement on Relative Energy Deficiency in Sport (REDs). British Journal of Sports Medicine Vol 57, P. 1073–1098.
• Reardon et al (2019). Mental health in elite athletes: International Olympic Committee consensus statement. British Journal of Sports Medicine, Vol 53, Issue 11, P. 667–669.
• Barker et al (2019). Risk and protective factors for mental ill-health in elite para-and non-para-athletes. Frontiers in Psychology, Vol 13.
• Wells et al (2020). The Australian Institute of Sport (AIS) and National Eating Disorders Collaboration (NEDC) position statement on disordered eating in high performance sport. British Journal of Sports Medicine Vol 54, P. 12147-1258.
• Sundgot-Borgen et al (2013). How to minimize the health risks to athletes who compete in weight-sensitive sports review and position statement on behalf of the AD hoc research Working group on body composition, health, and performance, under the auspices of the IOC Medical Commission. British Journal of Sports Medicine. Vol 47, P. 1012-1022.