Huippu-urheilun kansainvälisen vaatimustason selvitys julkaistu – nyt tarvitaan tekoja

Huippu-urheilun vaatimustaso -blogisarja

KIHUn johdolla tehty selvitystyö ”Huippu-urheilun kansainvälinen vaatimustaso ja menestystekijät” julkaistiin helmikuun lopussa. Tämä kirjoitus aloittaa aiheeseen liittyvän blogisarjan, jossa eri kirjoittajat käyvät läpi raportin teemoja syventäen tarkastelua ja tuoden siihen eri näkökulmia.

Huippu-urheilun kansainvälistä vaatimustasoa ja suomalaisen huippu-urheilun kehityskohteita selvittänyt työ on osa OKM:n rahoittamaa ”Tietotyö huippu-urheilun uudistamiseksi” -hanketta. Selvitystyössä haastateltiin iso joukko kansainvälistä huippu-urheilumenestystä tuottamassa olleita henkilöitä ja kuultiin myös kotimaan huippu-urheiluverkoston toimijoita. Raportti on selvästi tavoittanut monia ja olemme saaneet mukavasti palautetta siitä, kiitos kaikille kommentoineille.

Vaatimustasotyötä varten koottiin työryhmä, johon kuului KIHUn lisäksi asiantuntijoita Suomen Olympiakomiteasta, Paralympiakomiteasta sekä Olympiavalmennuskeskuksista (Helsinki ja Vuokatti-Ruka). Näiden toimijoiden välillä tehdään tiivistä yhteistyötä suomalaisen huippu-urheilun edistämiseksi, ja vaatimustasotyö on olennainen osa tätä palettia. Mainittujen viiden organisaation lisäksi keskeinen rooli on tietenkin selvitystyön toimeksiantajalla ja rahoittajalla eli opetus- ja kulttuuriministeriöllä. Selvitystyöstä nousseita havaintoja sekä toimenpide-ehdotuksia on käyty läpi toimijoiden kesken jo prosessin aikana, ja toimenpiteiden käynnistäviksi tahoiksi määritellyt organisaatiot ovat sitoutuneet tehtäväänsä edistää kirjattuja asioita. Ministeriön nimittämä, itsenäisesti toimiva huippu-urheilun asiantuntijaryhmä on päättänyt ottaa raportissa esitettyjen toimenpiteiden edistymisen seurantaansa, ja tulee tekemään vuosittain katsauksen asioiden kehittymiseen.

Raporttiin kootut asiat ja toimenpide-ehdotukset eivät kosketa kuitenkaan vain edellä mainittuja toimijoita, vaan aivan kaikkia suomalaisen kilpa- ja huippu-urheilun parissa toimivia tahoja ja henkilöitä. Raportti haluttiin tarkoituksella pitää tiiviinä ja selkeänä, jotta mahdollisimman monet haluaisivat siihen tarttua ja tutustua sisältöihin. Tulevissa blogikirjoituksissa on tarkoitus nostaa esille raportissa mainittuja kehityskohteita, tuoda niihin lisää näkökulmia ja myös katsausta tutkimusmaailmasta. Tavoitteena teksteillä on konkretisoida asioita lisää ja tarjota mahdollisuuksia eri toimijoille tunnistaa heitä ja heidän työtään koskettavia teemoja. Näin toivomme saavamme kunkin huippu-urheilun parissa toimivan pohtimaan omasta näkökulmastaan

1. Miten minä ylläpidän vaatimustasoa omassa toiminnassani?
2. Miten läpileikkaavat teemat, kuten osaamisen jatkuva kehittäminen, kansainvälisyys, kilpailullisuus, suunnitelmallisuus, yhteistyö ja tiedon jakaminen näkyvät omassa työssäni?
3. Onko jotain, mitä minä ja minun yhteisöni voimme tehdä vielä paremmin suomalaisen huippu-urheilun menestyksen eteen?

Konkreettisia askeleita toimenpiteiden edistämiseksi tullaan käynnistämään raportissa nimettyjen tahojen toimesta toivon mukaan rivakalla aikataululla. Käynnistävien tahojen vastuulla on koota olennaiset sidosryhmät osallistumaan kehitystyöhön. Jotkin kokonaisuudet tai asiat ovat toki jo käynnissä, esimerkiksi valtion huippu-urheilurahoituksen kohdistamista on uudistettu jo viime syksystä lähtien. Suomalaisen huippu-urheilun menestystavoitteet asetetaan ministeriön ja sen nimittämän huippu-urheilun asiantuntijaryhmän toimesta vuoden 2026 aikana. Huippu-urheilun TKI-toiminnan vahvistaminen käytännön valmennuksen tukena on ollut keskusteluissa jo pitkään, ja myös tämän saralla on uusia avauksia nähty, kuten tuoreimpana Olli Ohtosen aloittaminen lumiurheilun työelämäprofessorina. KIHU käynnistävänä tahona tulee myös luonnollisesti kiinnittämään jatkossa entistä enemmän huomiota  huippu-urheilun TKI-toiminnan kehittämiseen.

Yksi viesti on noussut esiin poikkeuksellisen selkeänä vaatimustasotyössä sekä urheilutoimijoiden keskuudessa muutenkin kuluneen vuoden aikana: tarvitaan johdonmukaisia päätöksiä ja ennen kaikkea kykyä sitoutua niihin. Huippu-urheiluun on viime aikoina tullut uusia toimijoita ja rooleja, mikä tuo mukanaan mahdollisuuksia, mutta myös tarpeen yhteisen suunnan ja roolien kirkastamiselle. Samalla on tärkeää muistaa, että suomalaisessa huippu-urheilussa on tehty kehittämistyötä jo pitkään. Aiemmista vaiheista on kertynyt arvokasta kokemusta, jota kannattaa hyödyntää nykyisiä ratkaisuja rakennettaessa. Vaatimustasotyössä esimerkiksi haastattelimme kaikki Olympiakomitean entisen Huippu-urheiluyksikön johtajat, jotka ovat olleet työssään aitiopaikalla todistamassa monenlaisia muutosvaiheita. Tuulisella paikalla vaikuttaneet entiset urheilupomot jaksoivat hekin yhä uskoa siihen, että suomalaisen huippu-urheilun on mahdollista kasvaa ja kehittyä, kunhan ollaan valmiita tekemään oikeasti merkittäviä muutoksia ja sitoutumaan niihin.

Muutoksen johtamisessa viestintä on elintärkeässä asemassa. Viestinnän onnistuminen on myös subjektiivinen kokemus, useaan kertaankin toistettu viesti saattaa aina jäädä joltakin huomaamatta ja varsinkin sisäistämättä. Vaatimustasotyössä nousseita asioita tullaan viestimään KIHUn eri kanavissa aktiivisesti jatkossakin. Olemme myös kiitollisia jokaiselle viestiä omissa verkostoissaan eteenpäin jakaville. Vahvin vaikuttavuus mille tahansa viestille saadaan, kun sen taakse asettuu useampi taho.

Vaatimustasotyön raportin havaintoja on esitelty erilaisissa tilaisuuksissa. Mikäli olet järjestämässä huippu-urheilujärjestelmään liittyvää tilaisuutta ja aihepiiri sopisi päivän sisältöön, ole yhteydessä raportin tekijöihin ja sovitaan puheenvuorosta. Tietotyöhankkeen sivuilta löytyvää esitysmateriaalia työstä saa myös vapaasti hyödyntää ja jakaa eteenpäin.

Kirjoittaja Sanna Pusa työskentelee KIHUlla asiantuntijana huippu-urheilun tietotyön parissa ja on yksi vaatimustasoraportin kirjoittajista. Pusan työhön kuuluu myös toimiminen huippu-urheilun asiantuntijaryhmän koordinaattorina vastaten ryhmän asioiden valmistelusta, käytännön järjestelyistä ja viestinnästä.