Yhteisrahoitusmallia lähdettiin kehittämään, koska huippu-urheilututkimuksen resurssit Suomessa ovat varsin niukat. Muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitusta on vaikea saada suoraan huippu-urheilua hyödyntävään tutkimukseen. Lisäksi pro gradu -töitä on ajoittain tehty yhteistyössä eri lajien kanssa, mutta niiden hyödyt jäävät usein vähäisemmäksi verrattuna nelivuotiseen väitöskirjatyöhön. Yksittäisillä lajiliitoilla ei ole resursseja tilata ja maksaa usean vuoden tutkimus- ja kehittämistyötä.
– Väitöskirjan tekijästä saadaan käytännössä ”tieteellinen asiantuntija” lajin pariin neljän vuoden ajaksi. Se on suuri apu lajin kehittämisen kannalta ja tuo suoraan hyötyä myös huippu-urheilumenestykseen. Tästä on toimivia esimerkkejä mm. Isosta-Britanniasta, kertoo KIHUn johtaja Aki Salo.
Yhteisrahoituksen kautta aikaisemmin yhteen väitöskirjatyön varattu raha voidaan nyt monistaa useammaksi pienemmäksi osarahoitukseksi. Siten malli tuo liikuntatieteelliselle tiedekunnalle käytännössä lisää resursseja väitöskirjatasoiseen tutkimukseen. Samalla tiedekunta pääsee lähemmäksi huippu-urheilun ja käytännön valmennusta. Tällaisilla väitöskirjatutkimuksilla tuotetaan tieteellisen arvonsa lisäksi etenkin vastauksia käytännön kentältä nouseviin haasteisiin.
– Uusi yhteisrahoitusmalli antaa meille mahdollisuuden palkata väitöskirjan tekijän ilman muuta ulkopuolista rahoitusta. Olemme erittäin innoissamme tästä mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä KIHUn ja Olympiakomitean kanssa kehittääksemme suomalaista huippu-urheilua. Yhteistyö tukee myös tiedekunnan valmentajakoulutuksen uudistamista, liikuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Ari Heinonen sanoo.
Sopimus Piiraisen väitöskirjan rahoituksesta on tehty edellä mainittujen osapuolten kesken neljäksi vuodeksi. Sen toteutumisen edellytyksenä on, että työ etenee väitöskirjalle tehdyn suunnitelman mukaisesti. Monen tahon yhteistyö väitöskirjan taustalla näkyy myös työn ohjaajissa, jotka ovat professori Vesa Linnamo (JYU), tutkijatohtori Olli Ohtonen (JYU) ja johtava asiantuntija Ville Vesterinen (KIHU).