Kestävyyssuorituskyvyn kehittymistä rajoittavat tekijät ja niiden harjoittelu kestävyysurheilijoilla

Perinteisesti ajatellaan, että kestävyyssuoritusta rajoittaa ensisijaisesti hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä kuvaava maksimaalinen hapenotto, jota puolestaan rajoittaa sydämen maksimaalinen minuuttitilavuus, ja väsymyksen aiheuttaa hapen puutteesta johtuva maitohapon muodostuminen ja happamuuden lisääntyminen. Tässä kirjoituksessa pohditaan, mitkä tekijät rajoittavat kestävyysurheilijoiden maksimaalista hapenottoa ja kestävyyssuorituskykyä ja niiden kehittymistä silloin, kun ne alkavat tasaantua yksilölliselle maksimitasolle.

Kirjoituksessa analysoidaan aluksi miksi maitohappoa alkaa muodostua lihaksissa enenevässä määrin submaksimaalisissa kuormituksissa tehon/nopeuden noustessa. Analysoinnin perusteella näyttää todennäköiseltä, että useat lihaskudoksen perifeeriset supistusmekanismeihin ja energiantuottoon liittyvät ominaisuudet yhdessä tehon lisäykseen liittyvän voimistuvan stressireaktion kanssa käynnistävät lisääntyneen maitohapon muodostuksen.

Kirjoituksessa analysoidaan myös väsymiseen liittyviä tekijöitä. Maksimaalisen hapenoton paraneminen harjoittelun vaikutuksesta parantaa kestävyyssuorituskykyä, mutta ’hapottaminen’ ja hapenpuute eivät ainakaan yksistään selitä vauhdin hidastumista ja lihasväsymystä. Lihaskudoksen perifeeriset supistusmekanismeihin ja energiantuottoon liittyvät ominaisuudet ja vähemmän harjoitusta saaneiden lihassolujen pitkäaikainen käyttö ovat todennäköisesti mukana selittämässä lihasten voimantuoton ja suoritusnopeuden heikkenemistä.

Edellä mainittuihin analyyseihin perustuen nykyistä suhteellisen pieniä toistomääriä sisältävää kestävyyslajien maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelua voitaisiin kehittää lisäämällä systemaattisesti ja progressiivisesti voimaharjoituskertoja ja/tai ottamalla käyttöön uusia kestävän nopeusvoiman harjoituksia ja lajispesifisiä voimakestävyysharjoituksia, joilla voimakestävyysominaisuuksien taustalla vaikuttavia lihasten ja lihassolujen perifeerisiä voimantuottoon, energiantuottoon, hiilidioksidin ja happamuuden säätelyyn, lihaskudoksen happivarastoihin ja hapen diffuusioon sekä näiden toimintojen säätelyyn liittyviä tekijöitä voitaisiin kehittää. Lopuksi paneudutaan vielä varsinaisten kestävyysharjoitusten tekemiseen niin, että maksimaalista hapenottoa ja kestävyyssuorituskykyä voitaisiin edelleen kehittää myös silloin, kun ne alkavat tasaantua.

Lue koko kirjoitus:

Rusko H. ja Peltonen J. 2022. Kestävyyssuorituskyvyn kehittymistä rajoittavat tekijät ja niiden harjoittelu kestävyysurheilijoilla. PDF-tiedosto, 15 sivua. https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2022_rus_kestvyyssu_sel61_77216.pdf