KIHUn blogi: Asiantuntijatoiminta valmentajien työn tukena

Huippu-urheilumaailmassa kilpailu kovenee koko ajan ja se asettaa yhä enemmän vaatimuksia myös valmennukselle. Huippu-urheiluvalmentautumisen osaamisvaatimukset kasvavat, urheilu ammattimaistuu ja ammattilaistuu. Yhtenä osana suomalaisen huippu-urheilun valmentautumisen kokonaisuutta on Osaamisohjelma. Sen tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa paras ja viimeisin tieto, osaaminen ja tuki urheilijoille, valmentajille, lajeille ja muille huippu-urheilutoimijoille, ja täten parantaa huippu-urheilumenestystä. Osaamisohjelmaa johtaa ja koordinoi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) yhteistyössä Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön kanssa (HUY). Ohjelman alle kuuluu neljä osa-aluetta: asiantuntijatoiminta, tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminta, seuranta ja arviointi sekä valmennusosaaminen. Tässä blogitekstissä käydään läpi, miten asiantuntijatoiminta tukee parhaiten valmentajien työtä.

Asiantuntijatoiminnan tulee olla kiinteä osa urheilijoiden, joukkueiden ja lajien valmennusta

Valmentautumisessa tarvitaan moniammatillista osaamista, jotta urheilijan kehittymistä, terveyttä ja hyvinvointia pystytään tukemaan kokonaisvaltaisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Valmentajan ei tarvitse osata tai pystyä tekemään kaikkea yksin. Valmentajien ja urheilijoiden tueksi tarvitaan eri alojen osaajia tuomaan tarvittavaa osaamista valmennustiimiin. Pisimmät perinteet valmennustiimi-ajatellulla on isommissa joukkuelajeissa, mutta huipputasolla myös yksilölajeissa se on nykyään yhä yleisempää.

Asiantuntijatoiminnan tulee olla kiinteä osa urheilijoiden, joukkueiden ja lajien valmennusta edistäen urheilijan suorituskykyä, harjoitteluvalmiutta ja terveyttä. Tavoitteena on menestystä ja tuloksen tekemistä tukeva toimintakulttuuri, jossa jokainen toimija työskentelee yhteisten tavoitteiden suunnassa. Valmentaja johtaa ja koordinoi moniammatillista tiimiä, jossa asiantuntijat ovat mukana lisäämässä valmentautumisen laatua omalla asiantuntijuudellaan (Kuvio 1). Tämä vaatii valmentajalta johtajuutta ja ymmärrystä, miten eri alojen asiantuntijoista voi olla hyötyä oman työn kannalta. Toisaalta tämä vaatii myös asiantuntijalta ymmärrystä valmennusprosessin kokonaisuudesta, jotta pystyy tunnistamaan sen, onko omasta osaamisesta hyötyä sillä hetkellä kokonaisuuden kannalta.

 

Kuvio 1. Moniammatillinen asiantuntijatoiminta urheilijan polulla.

Enemmän ei aina parempi

On tärkeä tunnistaa, minkälaisesta osaamisesta on hyötyä valmentautumisessa. Urheilijan kehittymiseen liittyvät perustekijät tulee varmistaa ensin kodin, koulun ja valmennuksen yhteistyössä (Kuvio 2). Keskeistä on lisätä tietoisuutta ja tuoda elementtejä eri taitojen kehittämiseen ja niiden oppimiseen. Tarkoituksena on tarjota eväitä urheilijan kokonaisvaltaiselle kehittymiselle kohti pitkäjänteistä uraa ja ammattilaisuutta. Asiantuntijatoiminnan kohdentamisessa edetään valmentajan tukemisen ja ryhmätason asiantuntijatoiminnan kautta kohti lajivaatimukset ja yksilölliset tarpeet huomioivaa toimintaa. Myös huippuvaiheessa on tärkeää varmistaa urheilijan kehittymiseen ja hyvinvointiin liittyvät perustekijät ennen asiantuntijatoiminnan laji- ja ryhmäkohtaisia tai yksilöllisiä toimenpiteitä. Pieniin yksityiskohtiin tarttuminen ei auta, jos perustekijät asettavat suuremmat rajoitteet urheilijan kehittymiselle. Asiantuntijatoiminnan suhteen enemmän ei ole aina parempi. Pahimmillaan tähän yhteyteen sopii sanonta ”mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa”, jos valmennuksen ydintoiminta alkaa kärsiä. On erityisen tärkeää pystyä arvioimaan asiantuntijatoiminnan vaikuttavuutta. Sen tulee tuoda lisäarvoa valmennukseen.

 

Kuvio 2. Asiantuntijatoiminta valmentautumisen tukena eri tasoilla.

Asiantuntijuutta kehitetään valtakunnallisessa verkostossa

Asiantuntijatoimintaa on vahvistettu urheilijoiden ja valmentajien päivittäisvalmennuksen tueksi erityisesti urheiluakatemia- ja valmennuskeskusverkoston kautta, johon integroituu KIHUn ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden toiminta. Valtakunnallisista keskuksista rakentuu huippu-urheilun osaamiskeskittymiä ja työympäristöjä, joissa valmentajien ja asiantuntijoiden tiivis vuoropuhelu mahdollistaa osaamisen kehittymisen ja moniammatillisen asiantuntijuuden osana urheilijoiden päivittäisvalmennusta. Valtakunnallisten keskusten lisäksi alueelliset ja kasvattajaurheiluakatemiat tukevat valmennusta valintavaiheessa ja rakentavat asiantuntijayhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa.

Huippu-urheilussa toimivia asiantuntijatahoja on paljon, useilta eri osaamisalueilta. Urheiluakatemia- ja valmennuskeskusverkostossa on KIHUn ja HUY:n koordinoimana seitsemän eri osaamisalan verkostoa (Kuvio 3). Valtakunnallisen asiantuntijaverkoston toiminnan tavoitteena on kehittää osaamista ja toimintatapoja, jotta toiminta palvelee entistä paremmin urheilijoita, valmentajia ja lajeja valmentautumisen tukena. Lisäksi keskeistä on kirkastaa eri toimijoiden rooleja ja vastuita ja kehittää toimijoiden yhteistyötä. Eri osaamisalueiden verkostoja tulee rakentumaan jatkossa urheilutoimijoiden tarpeiden mukaisesti.

 

Kuvio 3. Roolit ja tehtävät asiantuntijaverkostossa urheilijan ja valmentajan tukena.

Asiantuntijatoiminnan kuvaus linjaa toimintaa

Toiminnan kehittämiseksi asiantuntijaverkoston toimijat ovat tehneet Asiantuntijatoiminnan kuvaus huippu-urheilun toimintaympäristöissä -dokumentin. Sen tarkoituksena on avata ja linjata suomalaisen kilpa- ja huippu-urheilun asiantuntijatoiminnan tavoitteita, päämäärää ja toimin­tatapoja urheilijan päivittäisvalmennuksessa. Lisäksi kuvauksen avulla lisätään yhteistä ymmärrystä asian­tuntijatoiminnan hyödyntämisestä ja vaikuttavuudesta valmentautumiseen.

Kuvaus on vapaasti saatavissa KIHUn nettisivuilta osoitteesta http://kihu.fi/asiantuntijatoiminnan-kuvaus.

 

Kirjoittaja Ville Vesterinen toimii Valmentautumisen tuki -yksikön päällikkönä KIHUssa. Lisäksi Ville johtaa valtakunnallista huippu-urheilun asiantuntijaverkostoa.