KIHUn blogi: Liikunnan kestävyysvaje

Muutokset yhteiskunnassa ja elintavoissa ovat johtaneet siihen, että lasten ja nuorten liikunnan määrä on viime vuosina merkittävästi vähentynyt, mikä tarkoittaa, että Suomeen on kehittynyt talouden kestävyysvajeen lisäksi liikunnan kestävyysvaje. Liikunnan kestävyysvaje näkyy konkreettisesti kestävyyskunnon heikkenemisenä ja ylipainoisten osuuden kasvuna kaikissa ikäryhmissä. Varusmiesten Cooperin testitulos on heikentynyt vuodesta 1980 14 % (2760 m à 2377 m). Kiitettävän 3000 m:n rajan viime vuonna ylitti noin 5 % varusmiehistä, kun se parhaimmillaan on ollut 25 %.

Suomalaiset eivät synny ylipainoisiksi, mutta jo 2–6 vuoden iässä ylipainoisten (BMI yli 25 kg/m2) osuus on tytöistä 17 % ja pojista 27 % (THL 2017). Ylipainoisten määrä kasvaa iän karttuessa niin, että 18–29-vuotiaissa 35 % naisista ja 47 % miehistä on ylipainoisia ja 50-59 vuotiaissa lukemat menevät molempien sukupuolien osalta selvästi yli 50 %.

Liikunnan kestävyysvaje on myös selkeästi taloudellinen asia

Lihavuus lisää riskiä sairastua lukuisiin sairauksiin kuten tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Esimerkiksi pelkästään diabetesta sairastavien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 70 % (2002–2011) ja kustannukset 49 % (Diabetesliitto), jolloin puhutaan yli 3 miljardin euron kustannuksista. Kolme neljäsosaa kustannuksista tulee tuottavuuskustannuksista, mikä koostuu sairauspoissaoloista, ennenaikaisista eläköitymisistä ja ennenaikaisista kuolemista.

Kaiken tämän taustalla merkittävin tekijä on liikunnan määrän väheneminen, liikunnan kestävyysvaje. Koska liikunnan kestävyysvaje vaikutti myös ikäluokan parhaiden Cooperin testitulokseen, niin sanomatta lienee selvää, että tulokset näkyvät Suomen kestävyysurheilijoiden määrässä ja tasossa. Vuonna 1980 16 suomalaista miestä juoksi alle 14 minuutin 5000 m, tänä vuonna vain kaksi.

Kestävyysvaje heikentää huippu-urheilun menestysodotuksia

Kansallisen liikuntasuosituksen mukaan 7–17-vuotiaille suositellaan reipasta ja rasittavaa liikuntaa vähintään 60 min päivässä (UKK-instituutti). Runsasta pitkäkestoista paikallaoloa tulisi välttää. Kuitenkin urheilijoiden erityisesti kestävyysurheilijoiden kannalta katsoen riittävä liikunnan määrä on kolme tuntia päivässä, mikä sisältää ohjattuja harjoituksia, mutta erityisesti myös arkiliikuntaa koulussa, kodissa ja kavereiden kanssa.

Kestävyysurheilun kannalta katsoen on hyvä, että vielä on nuoria, joiden vanhemmat ja koti ovat edesauttaneet ja kannustaneet liikkumaan monipuolisesti ja määrällisesti paljon. Vielä tulee esille, vaikka vähenevässä määrin, eemilhelandereita, jotka pystyvät varusmiespalveluksen aikana juoksemaan Cooperin testissä 4255 m. Näiden urheilijoiden osalta löytyy poikkeuksetta monipuolista liikuntaa ja urheilua sisältävä lapsuus ja nuoruus.

Vastuu on kaikilla

Kodin lisäksi tärkeä tekijä elinikäisen liikuntaharrastuksen syntymisessä on koulu, jolla on oppivelvollisuuden myötä mahdollisuus vaikuttaa kaikkiin suomalaisiin lapsiin ja nuoriin yhdeksän vuoden ajan. Tavallisen liikkujan, mutta erityisesti kestävyysurheilun, näkökulmasta tärkeässä roolissa ovat myös urheiluseurat ja niissä toimivat ohjaajat ja valmentajat. Kestävyysurheilu on myöhäisen erikoistumisen laji, joten lähes poikkeuksetta huippukestävyysurheilijoiden lapsuusvaiheesta löytyy runsaasti liikuntaa ja monien erilaisten lajien harrastamista, mutta erikoistuminen omaan lajiin tapahtuu usein vasta 13 ikävuoden jälkeen. Monien lajien harrastaminen vaatii seuroilta yhteistyötä läpi lajirajojen.

Kestävyyslajien julkilausuma

Tämä lyhyt pohdiskelu liikunnan kestävyysvajeesta on hyvä päättää 22.11.2021 julkaistuun 14 kestävyyslajin julkilausuman (https://pajulahti.com/kestavyyslajien-julkilausuma/) tavoitteisiin.

  1. Pysäytetään lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden vähenemisen trendi ja turvataan kaikin tarvittavin keinoin määrällisesti runsaan ja monipuolisen liikkumisen edellytykset.
  2. Turvataan suomalaisen urheilun ja kestävyysurheilun kansainvälisesti kilpailukykyinen asema ja sen huippumenestyksen edellytykset kaikin vaikuttavin keinoin ja tarvittavin olosuhde-, osaamis- ja talousresurssein.

Miten sinä voisit edistää edellä mainittuja tavoitteita?

Lähteitä:

https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/lihavuus
https://www.diabetes.fi/
https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/lasten-ja-nuorten-liikkumissuositus/
https://pajulahti.com/kestavyyslajien-julkilausuma/

 

Kirjoittaja Ari Nummela on urheilufysiologian ja kestävyyden asiantuntija sekä kestävyysvalmentaja.