Kilpakävely – teknologiasta apua maakosketuksen tuomarointiin?

Kilpakävelyn valmentautumista on tuettu KIHUn asiantuntijoiden toimesta jo usean vuoden ajan. Tukitoiminnassamme olemme pyrkineet auttamaan urheilijoita ja valmentajia heidän työssään koettujen tarpeiden mukaan kokonaisvaltaisesti. Asiantuntijamme seuraavat urheilijoiden terveydentilaa, kuormitusta, fyysisiä ominaisuuksia sekä tekniikkaa harjoitus- ja kilpailukauden aikana. Seurantaa toteutetaan sekä KIHUssa että harjoitusleireillä ympärivuotisesti. Lisätietoa kävelijöiden tukitoiminnasta löytyy Youtube-kanavaltamme (https://www.youtube.com/watch?v=cP8Z9LYTjDE)

Kilpakävely on lajina hyvin haastava, koska lajissa on mukana myös tekniikkavalvonta ja riskinä on, että hyväkuntoinenkaan kilpailija ei pääse maaliin, jos tekniikka ei ole sääntöjen mukainen. Sallitussa kilpakävelytekniikassa polven on ojennuttava askeleen tullessa maahan ja jalan on oltava suorana niin sanottuun keskitukivaiheeseen asti. Säännön toinen osuus liittyy maakosketukseen. Tämä tarkoittaa, että kävelijän pitäisi säilyttää askeltaessaan jatkuva kosketus maahan. Todellisuudessa kilpakävelyssä on olemassa lentoaika eli molemmat jalat ovat yhtä aikaa hetken irti maasta. Mikäli lentoaika on liian pitkä ja tuomari havaitsee sen paljaalla silmällä, on siitä seurauksena ensin huomautus ja sitten varoitus, mikäli urheilija ei korjaa suoritusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lentoaika ei toistuvasti saisi ylittää tuomarin havaitsemiskynnystä (noin 40–60 ms), jottei tuomarit puutu tähän. Kolmen varoituksen jälkeen saadaan aikasakko, jonka pituus määräytyy kilpailumatkan mukaan ollen 1 min/10 km. Sakko kärsitään valvotulla aikasakkoalueella. Mikäli tämän jälkeen saadaan vielä yksi varoitus, on tuloksena hylkäys.

Viime vuosien muutokset kenkäteknologiassa (https://www.youtube.com/watch?v=xbgf-MeC8ao Superkengät – kilvanjuoksun uusi aikakausi, KIHU Journal Club 12.10.2022) ja kilpailumatkojen vähentyminen ovat parantaneet tasoa reilusti nykyisellä arvokisamatkalla eli 20 km kävelyssä. Esim. maailmantilaston 50. aika 2021 vs 2024 on parantunut lähes minuutin. Vauhtien parantuminen ja uudenlaiset kengät ovat myös aiheuttaneet selvän kasvun kävelijöiden lentoajoissa. Syksyllä 2023 World Athletics päättikin ohjeistaa kävelytuomareita siihen, että maakontaktin säilymistä ja lentoaikoja tulee katsoa tarkemmin sekä lentoaikoja pitää saada pienennettyä. Tulevaisuudessa ratkaisu tähän ongelmaa voi hyvin olla kengässä olevat sensorit, jotka mittaavat lentoaikaa ja tämän ylittäessä sallitun rajan antaa tästä ilmoituksen (https://yle.fi/a/74-20065170). Tällä hetkellä kuitenkin toimitaan tuomareiden tarkkojen silmien varassa. Tilanne toivon mukaan korjaantuu lähivuosina elektronisen valvonnan kautta. World Athleticsin ajatuksena on tulevaisuudessa, että lentoaika raja tulisi elektronisen valvonnan kautta olemaan n. 40–45 ms.

Asian ollessa hyvinkin kuuma peruna kävelypiireissä päättivät Suomen kävelyvalmentajat KIHUlla tehtävien mittausten lisäksi kuvata ja analysoida lentoaikoja Podebradyssä järjestetyissä kävelykilpailuista. Kilpailun aikana kuvattiin pätkiä eri kisan vaiheista highspeed-kameralla (180 kuvaa/s). Jälkikäteen analysoinnissa pääsimme sitten tarkastelemaan, millä lentoajoilla suomalaiset ja muun maalaiset kävelijät etenivät sekä onko tuomarilinja tiukentunut aiemmista vuosista.

Juhani Kaasalainen teki erinomaisen koosteen kisan aikaisista lentoajoista (Taulukko 1.). Luonnollisesti analyysissä on analysoitu vain hyvin pieni osa kilpailun aikana otetuista askelista. Tämän takia lentoaika- ja varoitusanalyysit ovat enemmän suuntaa antavia. Analysoituja askelia kun katsoo, havaitaan tuomaroinnin haaste. Osa on selvinnyt ilman varoituksia maakosketuksesta, vaikka lentoaika on ollut n. 70 ms ja osa on saanut huomautuksia, vaikka lentoaika on ollut selvästi pienempi (n. 50 ms). Tämä voi hyvin selittyä sillä, että osan tekniikka on sellainen, että lentoaika on haastavampi havaita. Analysoitujen askelien ja varoitusten ja huomautusten osalta huomataan, että naisten lentoajan ja saatujen varoitusten ja huomautusten korrelaatio on miehiä parempi (Kuvat 1 & 2). Vuoden 2024 aikana tehdyissä KIHUn mittauksissa on havaittu suomalaisten kävelijöiden osalta lentoajan lyhentyneen aiempiin vuosiin verrattuna. Urheilijamme ovat siis ottaneet WA:n tuomarointilinjauksen huomioon oman tekniikan kehittämisessä.

Riittävän pienessä lentoajassa ei ole ainoastaan kyse sääntöjen mukaisesta kävelystä, vaan sillä on myös merkittävä vaikutus kävelyn taloudellisuuteen ja kilpailutulokseen. Vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen (Gomes-Ezeiza et al. Race walking gait and its influence on race walking economy in world-class race walkers) mukaan pidempi kontaktiaika, lyhyempi lentoaika, pidempi puolivälin osavaihe ja lyhyempi propulsiivinen osavaihe askeleen aikana olivat yhteydessä parempaan kävelyn taloudellisuuteen. Kävelyn parempi taloudellisuus oli puolestaan vahvasti yhteyksissä 20 km kävelyn loppuaikaan eli nopeimmat kävelijät olivat taloudellisempia mitä hitaammat.

Pariisin Olympiakisojen osalta emme valitettavasti ole pystyneet tekemään analyysiä lentoajoista. Olympiakisojen ja edellisen vuoden MM-kisojen huomautus- ja varoitustilejä voidaan kuitenkin verrata keskenään (Taulukko 2.) ja katsoa onko WA:n ohjeistuksella ollut vaikutuksia annettuihin varoituksiin. Miesten puolella huomautusten ja varoitusten määrä pysyi melko samana. Naisten osalta huomautuksia ja varoituksia jaettiin selvästi vähemmän. Huomioitava seikka molempien sukupuolten osalta oli se, että maakosketusten osuus annetuista huomautuksista tai varoituksista oli viime vuoden MM-kisoihin verrattuna selvästi suurempi eli ilmeisesti ainakin osa tuomareista ovat ottaneet ohjeistuksen tosissaan ja maakosketusta on tarkkailtu enemmän.

Lajin tulevaisuuden kannalta sekä urheilijoiden tasapuolisen tuomaroinnin kannalta olisi suotavaa, että suunnitteilla oleva siirtyminen elektroniseen valvontaan saadaan toteutettua mahdollisimman pian ja laitteisto mittaa lentoajat luotettavasti. Tätä ennen WA:n pitää saada päätettyä mikä on oikea raja-arvo lentoajan osalta.

LÄHTEET

Josu Gomez-Ezeizaa, Jon Torres-Undab, Nicholas Tamc, Jon Irazustab, Cristina Granadosa and Jordan Santos-Concejero: ”Race walking gait and its influence on race walking economy in world-class race walkers”  JOURNAL OF SPORTS SCIENCES, 2018 Tilastopaja, www.tilastopaja.info

Marcia dal mondo, www.marciadalmondo.com, sivuilta löytyvät MM 2023, Podebradyn 2024 ja OK 2024 tuomaripöytäkirjat.

Juhani Kaasalaisen tekemät yhteenvedot Podebradyn kisoista.

Kilpakävelyn ikuisuusongelma ratkesi, hinta vain satasia per urheilija – Valentin Konosella oli rooli isossa muutoksessa. Ylen uutinen, https://yle.fi/a/74-20065170