Kunnat ovat organisoidun urheilun merkittäviä tukijoita

Suomen kuntien erilaiset avustukset ja tukitoimet ovat nykymuotoiselle organisoidulle urheilulle elintärkeitä. Arvioidut kuntien yhteenlasketut suorat avustukset ja epäsuorat tuet yli 12-vuotiaiden kilpa- ja huippu-urheiluun ovat vuositasolla 300–450 miljoonaa euroa. Huippu-urheilun instituutti KIHU ja Liikunnan ja urheilun asiantuntijapalvelut Pasi Mäenpää ky selvittivät yli 10 000 asukkaan kuntien organisoidulle urheilulle kohdennettuja avustus- ja tukimuotoja sekä urheilun asemaa kuntien hallinnossa ja päätöksenteossa.

Hankkeessa organisoidulla urheilulla tarkoitettiin yli 12-vuotiaiden järjestäytynyttä kilpa-, huippu- ja ammattiurheilua, jota toteutetaan kunnissa joko yhdistys- tai yritysmuotoisten urheiluseurojen tai muiden urheiluorganisaatioiden toimesta.

– Kuntien avustukset urheiluseuroille sekä olosuhteiden tarjoaminen ilmaiseksi tai vahvasti subventoiduin hinnoin ovat mahdollistaneet kansalaistoimintaan nojaavan urheilun jo sata vuotta. Tällä hetkellä sekä kuntakenttä että organisoitu urheilu ovat muutoksessa. On tärkeää analysoida kuntien ja urheilun välistä suhdetta, toteaa Jari Lämsä KIHUsta.

Kunnat ovat edelleen erittäin merkittäviä organisoidun urheilun tukijoita niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Hankkeessa arvioitiin, että kuntien yhteenlasketut suorat ja epäsuorat tuet yli 12-vuotiaiden kilpa- ja huippu-urheiluun ovat vuositasolla 300–450 miljoonaa euroa. Olosuhteiden rakentaminen, ylläpito ja tarjoaminen urheilutoimijoille subventoituun hintaan kattaa noin 80 % kokonaistuesta.

– Olosuhteiden lisäksi kunnallista tukea kanavoituu organisoidulle urheilulle kolmella eri tavalla. Suorat raha-avustukset seuroille, ovat paljon esillä, mutta näiden tukien kokonaismerkitys on yli 12-vuotiadien kilpaurheilulle melko pieni. Kolmas tukemisen muoto on urheilijoiden ja joukkueiden erilaiset palkitsemiset ja yhteistyösopimukset. Neljäs, urheilutapahtumien suora ja välillinen tukeminen, on yleistynyt 2000-luvulla ja etenkin osassa suurimpia kaupunkeja se muodostaa jo merkittävän osan kunnan kokonaistuesta urheilulle, kommentoi Pasi Mäenpää.

Urheilua tuetaan kunnissa monin eri tavoin ja monelta eri toimialalta. Kunnissa erilaisia urheilun suoria ja välillisiä tukia voi myöntää liikuntapalvelujen rinnalla myös valtuusto, hallitus, kaupunginjohtaja, toimialojen ja konsernihallinnon johtajat sekä elinvoima-, sivistys- ja teknisen toimialat. Urheilun kannalta hyvää on se, että urheilun tueksi on löydetty uusia avustus- ja tukimuotoja. Haasteeksi voi nousta kokonaisuuden hahmottaminen ja koordinoitu johtaminen. Selvityksen mukaan organisoidun urheilun asema kuntastrategioissa ei ole vahva.

– Urheilu eriytyy. Huippu- ja ammattiurheiluun muotoutuu omia toimintoja ja organisaatioita, jotka sijoittuvat enenevässä määrin suurimpiin kaupunkeihin. Urheilun suurtapahtumat ja menestyvät joukkueet tarjoavat kaupungeille pääomaa brändityöhön ja elinvoiman vahvistamiseen, toteaa Lahden kaupungin liikuntajohtaja ja Suomen Liikunnan ammattilaiset ry:n puheenjohtaja Aleksi Nyström.

Hanke nostaa esiin neljä kehitysehdotusta kunnille: 1. Selvitys kunnan nykyisestä kokonaistuesta urheilulle, 2. Kuntien strategisen tahtotilan kirkastaminen urheilun tukijana, 3. Urheilun tukikokonaisuuden sekä hallinnollisen työn tehostaminen sekä 4. Urheilutapahtumien hakemisen, tukemisen ja arvioinnin kehittäminen kuntaorganisaation, mutta myös paikallisten urheilutoimijoiden näkökulmasta.

Selvityshanketta rahoittivat Suomen Liikunnan Ammattilaiset (SLA) ry sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Julkaisun tiedot:

Lämsä Jari, Mäenpää Pasi & Holopainen Akseli. 2024. Kunnat urheilun tukena. Selvitys keskisuurten ja suurten kuntien toimintatavoista ja tukimuodoista organisoidulle urheilulle. KIHUn julkaisusarja 87. Huippu-urheilun Instituutti KIHU.

Julkaisu ladattavissa: https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2024_lms_kunnaturhe_sel56_46215.pdf

Lisätietoja:

Johtava asiantuntija Jari Lämsä, KIHU, p. +358 400815943, jari.lamsa@kihu.fi
Pasi Mäenpää, Liikunnan ja urheilun asiantuntijapalvelut, p. +358 407788993, pasi.maenpaa@appm.fi