Pekingin talviolympialaisten avajaisia vietetään tänään ja usealla lajilla sekä urheilijalla on juuri takanaan viimeiset valmistautumisjaksot ja leirit ennen kauden pääkilpailuja. Myös KIHUn asiantuntijoita on ollut mukana usean lajin valmistautumisessa pitkin harjoitusvuotta sekä aivan viime viikkoina eri puolilla maailmaa. Pekingin olympialaisten valmistautumiseen liittyviä yleisiä teemoja lumilajeissa ovat olleet korkeaan ilmanalaan sekä aikaerorasitukseen valmistautuminen.
Valmistautumisen osana alkoi jo noin 3 vuotta sitten ”Pikkusuksiprojekti”, jossa KIHUn ja mm. Vuokatti-Rukan Olympiavalmennuskeskuksen asiantuntijoiden toimesta on selvitetty tarkasti etukäteen Pekingin olosuhteita ja rakennettu valmistautumisohjeita kilpailuihin niin urheilijoille kuin valmentajille. Tämä erityisesti maastohiihtoon, ampumahiihtoon ja yhdistetyn hiihtoon liittyvä laaja materiaali sisältää tietoa mm. aikaeroon ja korkeaan ilmanalaan sopeutumisesta, kylmässä urheilemisesta, lumiolosuhteista ja kilpailuradoista. Lisäksi näitä asioita on käyty säännöllisesti läpi eri lajien valmentajien kanssa. Olosuhteisiin liittyvää materiaalia on lisäksi jaettu koko olympiajoukkueelle osana yleisempää Peking-infoa.
Maastohiihdossa ja yhdistetyssä on viihdytty korkealla
Maastohiihdossa ja yhdistetyssä on leireilty paljon korkeassa ilmanalassa aina viime kesästä lähtien. Näin on pyritty valmistautumaan Pekingin kisalatuihin, jotka sijaitsevat noin 1700 m merenpinnan yläpuolella. Tärkeää on ollut valmistautua sopeutumiseen, johon menee Pekingissä noin viikko yksilöstä riippuen, ja toisaalta myös harjoitella kilpailemista korkeassa ilmanalassa, koska MC-kilpailuja 1700m korkeudessa ei juuri ole.
Erityisesti yhdistetyn puolella on paljon nuoria urheilijoita, joilla on toistaiseksi vielä vähän kokemusta korkean ilmanalan harjoittelusta tai siellä kilpailemisesta. Tätä onkin harjoiteltu mm. leirikilpailujen muodossa, koska esim. maailman cupin kilpailuja ei korkealla käytännössä järjestetä.
– Tämä on oleellista etenkin korkealla kilpailemisen suhteen kokemattomilla urheilijoilla, koska vauhdinjako korkealla on selvästi tärkeämmässä roolissa kuin merenpinnan tasolla. Tämä siksi, että kilpailun alun ”ylivauhdin” aiheuttamasta happivelasta on korkealla hypoksian eli ”vähähappisuuden” takia huomattavasti vaikeampaa selvitä kuin merenpinnan tasolla, kertoo KIHUn asiantuntija Jussi Mikkola.
Maastohiihdon osalta leireillä ovat fysiologian asiantuntijan roolissa KIHUlta vuorotelleet Mikkola, Esa Hynynen ja Ville Vesterinen, joilla kaikkilla on jo vuosien kokemus pohjoismaisten hiihtolajien valmentautumisen tukemisesta. Pääpaino on ollut korkeaan ilmanalaan sopeutumisessa sekä siihen liittyvässä kuormittumisen ja palautumisen seurannassa. Tässä on hyödynnetty mm. yösykeseurantaa, veren laktaattimittauksia ja harjoitusten aikaisia sykemittauksia. Lisäksi on tarkkailtu urheilijoiden sopeutumista mittaamalla mm. aamupainoa ja virtsan väriä sekä happisaturaatiota. Asiantuntijan rooliin leireillä kuuluu lisäksi ajoittain myös esim. leirikilpailujen analyysit sekä suoritusten videokuvaus myöhempää tekniikan analysointia varten.
Leirien välillä on myös pidetty tiiviisti yhteyttä joukkueeseen ja fysiologit ovat tehneet analyysejä sykeseurannoista ja antaneet niistä palautetta valmentajalle ja urheilijalle. Tämän lisäksi maastohiihtäjät ja yhdistetyn hiihtäjät käyvät KIHUlla Jyväkylässä säännöllisesti 2-3 kertaa vuodessa perusteellisissa fysiikkatesteissä. Yhteydenpitoon on kuulunut myös maajoukkuevalmentajien sparraaminen moninaisissa harjoitteluun, suorituskykyyn ja palautumiseen liittyvissä asioissa.
Fysiologian asiantuntijat ovat luonnollisesti yksi osa moniammatillista valmennustiimiä urheilijan ympärillä. Yhteydenpito muiden asiantuntijoiden (ravitsemus, fysioterapia, lääkäri, psyykkinen valmennus) on tiivistä ja vie urheilijaa kohti kaikille yhteistä tavoitetta eli menestymistä. Tiimityössä on kuitenkin huomattu myös haasteita, sillä tietosuojan ja urheilijan henkilötietojen käsittelyn osalta tilanne voi olla ajoittain epäselvä.
Lue lisää yhdistetyn hiihdon korkeanpaikan leirien toiminnasta Jussi Mikkolan blogista Vähän happea ja paljon rock’n’rollia.
Fysiologiaa ja psyykkistä valmennusta ampumahiihdossa
Kolmannessa pikkusuksilajissa eli ampumahiihdossa on syyskauden ja talven harjoittelu edennyt niin ikään vahvasti Peking mielessä. Valmentajien ja urheilijoiden tukena osana valmennustiimiä ovat olleet KIHUn fysiologian asiantuntija Esa Hynynen sekä urheilupsykologi Niilo Konttinen, jotka ovat osallistuneet lajin korkeanpaikan leireille. Tämän lisäksi tukiurheilijat ovat käyneet KIHUll Jyväskylässä fysiikkatesteissä.
Leireillä fysiologisesti ajatellen pääpaino on ollut korkeaan ilmanalaan sopeutumisessa, jota Hynynen on seurannut urheilijoiden aamupainojen, happisaturaation sekä virtsan ominaispainon mittauksella.
– Itse asiassa, urheilijoita myös opetettu analysoimaan näitä asioita arvioimalla itse virtsansa tummuus asteikolla 1-3, joka antaa jo hyvän arvion kehon nestetasapainosta. Näin jopa kisa-aamuna on voitu vielä tarvittaessa tilanteeseen reagoida lisäämällä hieman nestetankkausta ennen kisaa. Myös laktaattimittaukset harjoitusten aikana välittömänä harjoitustehon ja kuormittavuuden mittarina ovat olleet käytössä kaikille halukkaille, valaisee asiaa Hynynen.
Psyykkisen valmennuksen osalta toimi ampumahiihdon tukena on pitänyt sisällään henkilökohtaisia palavereja urheilijoiden kanssa, valmentajapalavereja sekä yleisiä tietoiskuja koko joukkueelle.
– Tavoitteena on ollut, että urheilija olisi valmis joka päivä tekemään oman maksimaalisen suorituksensa ilman, että kantaa mukanaan mitään ylimääräistä ladulle tai ampumapaikalle, toteaa myös Pekingissä joukkueen tukena toimiva Konttinen.
Urheilijoiden kanssa käydään läpi paljon itse suoritukseen ja hyvään suoritustilan rakentamiseen liittyviä asioita. Mietitään paljon omia kilpailusuorituksia yleisellä tasolla sekä yksittäisiä startteja tarkastellen. Valmistautumisessa hyödynnetään myös erilaisia ajatus- ja toimintamalleja. Keskusteluissa huomioidaan aina kokonaisvaltainen lähestyminen urheilijan sen hetkiseen tilanteeseen. Eli onko elämässä jotain muita asioita, joilla voi olla vaikutusta kilpailusuoritukseen tai esimerkiksi urheilijan päivittäiseen kuormittumiseen ja palautumiseen.
Keskusteluja urheilijoiden kanssa käydään usein varsin spontaanistikin, esim. lentokentällä konetta odotellessa. Urheilupsykologi Niilo Konttinen ja ampumahiihtäjä Mari Eder Munchenin lentokentällä.
Arvokisoihin valmistautuminen on aina haaste urheilijan mielelle, liittyen mm. menestysodotuksiin, kilpailuolosuhteisiin ja matkustamiseen. Pekingissä erityistä on lisäksi se, että kilpailupaikka on kaikille käytännössä uusi eli kokemusta siellä kilpailemisesta ei ole. Varsinkin tällöin on tärkeää, että urheilijaa valmistetaan myös psyykkisesti varautumaan uusiin ja yllättäviin tilanteisiin. Yhtenä tätä helpottavana asiana ovat olleet ”Pikkusuksiprojektin” tuottama videomateriaali, jota valmentajat ovat kuvanneet valmistautumismatkoilta Pekingiin jo hyvissä ajoin ennen talvea. Siten urheilijat ovat voineet mielikuvissaan käydä etukäteen kilpailupaikoilla.
Sekä Hynysen että Konttisen työnkuvaan kuuluu lisäksi leirien ulkopuolinen maajoukkuevalmentajien sparraus säännöllisesti sekä tarpeen vaatiessa. Leireillä sen sijaan tehtäviin kuuluu ajoittain myös varsinaisen oman ydinosaamisen ulkopuolisia asioita, kuten kilpailujen aikana juotto- ja varasauvamiehen tehtävät ja videokuvaus. Konttiseen työnkuvaan on lisäksi kuulunut viime vuosina myös ampumahiihdon maailman cupin kilpailujen tulosten analysointi sijoitusten, hiihtovauhdin, ammunta-aikojen sekä osumaprosentin osalta. Tarkastelussa on ollut suomalaisten suoritukset muihin maihin sekä toisaalta myös kärkeen ja sijoihin 10. sekä 30. verrattuna (Suomalaisten urheilijoiden suoritukset ampumahiihdon maailmancupin henkilökohtaisilla matkoilla kaudella 2020-2021, Niilo Konttinen).
Kumparelaskuun satsattu urheilufysioterapian kautta
Vahvasti jyväskyläläispainotteinen kumparelaskun maajoukkue on saanut tälle kaudelle uutta lisätukea KIHUn ja Jyväskylän urheiluakatemia urheilufysioterapian asiantuntijoista. Lajin kanssa ovat tiiviisti toimineet kesästä saakka urheilufysioterapeutit Juuso Sillanpää ja Markus Kokkonen. Toiminta on ollut pääosin Jyväskylän urheiluakatemian resurssoimaa lajin keskitettyään maajoukkuetoiminnan Jyväskylään.
Oheisharjoitteluun on paneuduttu nyt systemaattisemmin ja yksilöllisemmin kuin aikaisempina kausina. Urheilufysioterapeutin johdolla on kesästä lähtien tehty erilaisia räjähtävän voiman ja nopeuden harjoituksia sekä luonnollisesti myös huoltavaa harjoittelua. Lisäksi uutena asiana harjoitteluun mukaan ovat tulleet ennen lajiharjoitusta toteutettavat huolelliset valmistavat ja kehoa aktivoivat harjoitukset. Siinä on keskitytty erityisesti lantionseudun, pakaran, alavatsan ja polven (patellajänteet) valmistamiseen ja aktivointiin. Myös illalla on toteutettu tilanteesta riippuen palauttavia harjoitteita sekä ajoittain myös passiivisia huoltoja manuaalisilla tekniikoilla. Käytännössä jokaiselle urheilijalle on tehty myös yksilölliset ohjelmat aktivointeihin ja palauttaviin harjoituksiin.
Kumparelaskijoiden oheisharjoittelua Jyväskylässä Juuso Sillanpään johdolla.
Fysioterapeuteista Sillanpää on joukkueen apuna myös Pekingissä. Perillä huomioidaan erityisesti pitkän lentomatkan ja aikaeron mahdollisesti aiheuttamat rasitukset yksilötasolla ja niiden vaatimat toimenpiteet.
– Jo pelkästään korkea ilmanala voi aiheuttaa kehoon kuormitusta, jota voidaan urheilufysioterapian keinoin vähentää. Myös urheilijan harjoituskuorman tarkkailu ja palauttavat harjoitukset ovat tärkeässä roolissa, sillä Pekingissä harjoitus- tai kilpailulaskupäiviä on noin viikon verran yhtä mittaa ja yksittäiselle urheilijalle voi finaalipäivänä tulla yhteensä jopa neljä kisalaskua, toteaa Sillanpää.
Tärkeä osa Pekingiin valmistautumista ovat olleet myös jo edellä mainitut ohjeistukset mm. matkustamiseen ja aikaeron hallintaan liittyen. Kumparelaskijoilla, kuten monilla muillakin urheilijoilla, juuri ennen Pekingiä tulee paljon matkustamista aikavyöhykkeiden yli eri suuntiin, joka haastaa urheilijan sisäistä kelloa. Tähän on kuitenkin laadittu tarkat ohjeistukset mm. valoaltistuksen, harjoittelun, nukkumisen, syömisen ja melatoniin käytön suhteen, joilla haittavaikutukset pyritään minimoimaan ja sopeutumista nopeuttamaan.
Seuraa Pekingin talviolympialaisia:
- Suomen Olympiakomitean Pekingin 2022 kisasivut: https://www.olympiakomitea.fi/huippu-urheilu/kisat/olympialaiset/peking-2022/
- Ylen Peking-sivut lähetysaikoineen ja ohjelmineen: https://yle.fi/urheilu/18-131632