Urheilu on vaativa toimintaympäristö ja usein urheilijoita arvioidaan lopputuleman mukaan, vaikka prosessi olisi ollut hyvä ja eteenpäin vievä. Urheilija herkästi arvioi ja arvostelee itseään tästä viitekehyksestä, mikä vaikuttaa omaan minäkäsitykseen. Eikä ole hyvä, jos on kiinni vain yhdessä tietyssä asiassa. On siis tärkeää, että urheilijalla on tukiverkko sekä suunnitelma tulevaisuuden varalle.
– Mielenterveyteen liittyy tavalla tai toisella tasapaino. Eikä se tarkoita sitä, etteikö kuvassa olisi mukana stressiä tai sairauksia, vaan kokonaisuuden on oltava tasapainossa. Arki tarjoaa hyviä asioita, on mielekästä sekä palkitsevaa. Lisäksi horisontissa näkyy tavoiteltavia asioita. Pystymme hyväksymään, että kaikki ei ole aina täydellisesti ja meillä on jollain tavalla keinoja vaikuttaa asioihin, jotka koskevat meitä, avaa Konttinen kokonaisuutta.
Urheilijan hyvinvoinnin kannalta on oleellista, että valmennuksen arjessa tuetaan ja ymmärretään kokonaisuutta. On etua, jos on jonkinlainen iso kuva hallussa eli kokonaisvaltaisesti lähestytään urheilijan tilannetta ja tunnistetaan tilanteita, jotka vaativat toimenpiteitä. Eri alojen asiantuntijat, kuten esimerkiksi lääkärit, psyykkinen valmennus ja urheilupsykologit, pystyvät tuomaan eri näkökulmista kokonaisuutta tukevia asioita. Lisäksi lähipiirillä, kotijoukoilla sekä vertaisilla on tärkeä rooli urheilijan hyvinvoinnin kannalta.
Tärkeää on, että urheilijoiden mielenterveys ja hyvinvointi ovat jatkuvasti esillä. Kerralla asiat eivät tule kuntoon, mutta avoimuuden, keskustelun ja tutkimuksen kautta pystytään ymmärtämään asioita ja tekemään toimenpiteitä, jotka mahdollistavat avun saamisen, kiinnittyvät arjen valmennusprosesseihin sekä tukevat urheilijoiden mielenterveyttä. Hyvinvoiva urheilija pystyy tekemään tulosta.
– Painetta päin ajattelu on sitä, että ei heitetä heti syvään päätyyn, vaan kasvetaan vaatimuksiin. Urheiluun kuuluu se, että ollaan odotusten kanssa tekemisissä, eikä sen tarvitse olla huono asia, vaan sen voi nähdä myös käyttövoimana. Hallinnasta puhutaan paljon, mutta se antaa virheellisen kuvan, sillä paljon tapahtuu asioita, joita ei voi kontrolloida. Pyritään siis hyväksymään paine eikä yritetä ottaa sitä hallintaan. Kasvaminen tapahtuu heittäytymisen ja kokemusten kautta, eikä yrittämällä etukäteen hallita kaikkea, Konttinen summaa.
Kuuntele jakso:
Podcastit kuunneltavissa myös:
Kysymyksiä ja toiveita eri aiheista voi laittaa osoitteeseen aku.nikander@kihu.fi. Kommentteja ja palautetta voi antaa myös KIHUn Twitterissä (@KIHUFinland) ja Instagramissa (@kihufinland).
Huippu-urheilua, tiedolla vai tuurilla on KIHUn ja Training Room Jyväskylän yhteinen podcast. Podcastissa keskustellaan ajankohtaisista urheilumaailman asioista tutkittuun tietoon perustuen. Podcastia juontaa Training Roomin fysiologi Aku Nikander, joka tekee väitöskirjaa urheilijoiden kaksoisurista ja valmentaa hiihtäjiä. Training Room on kehityshanke ja toimintakonsepti, jonka tavoitteena on rakentaa tukipalveluiden kokonaisuutta, jolla edistetään urheilijan terveyttä, palautumista ja valmiutta laadukkaaseen harjoitteluun.