Psykologisen joustavuuden harjoittelu lisää urheilijoiden kokemaa psyykkistä hyvinvointia ja vähentää stressioireita

Tuoreen tutkimuksen mukaan jo kuuden viikon mittainen psykologisen joustavuuden harjoittelujakso lisää urheilijoilla psyykkistä hyvinvointia ja vähentää stressioireita. Huippu-urheilun instituutti KIHUn ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen toteuttamaan tutkimukseen osallistui 95 kansallisen tason urheilijaa vuosien 2022 ja 2023 aikana. Psyykkisen hyvinvoinnin merkitys vahvan suorituskyvyn ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon taustalla tunnustetaan yhä laajemmin.

Urheilija kohtaa ikään ja elämään luontaisesti kuuluvien stressitekijöiden lisäksi urheiluperäisiä stressitekijöitä, jotka voivat haastaa urheilijan kokemaa psyykkistä hyvinvointia. Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että mm. loukkaantumiset, menestyspaineet, kehityksen jumit, urheilija-valmentaja-vuorovaikutuksen haasteet, haitallinen perfektionismi sekä fyysiseen kuormitukseen ja kaksoisuraan liittyvät haasteet voivat altistaa hyvinvoinnin vähenemiselle ja uupumukselle. Urheilijoiden psyykkinen hyvinvointi on nostettu yhdeksi keskeiseksi tekijäksi vahvan suorituskyvyn ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon taustalla.

Urheilijoiden psyykkisen hyvinvointia haastavat tekijät on tunnistettu, mutta tutkittua tietoa urheiluun soveltuvista, psyykkistä hyvinvointia tukevista interventioista on vielä suhteellisen vähän.

Tuoreessa tutkimuksessa 95 kansallisen tason urheilijaa osallistui urheiluun sovellettuun HOT-interventioon (hyväksymis- ja omistautumisterapia), jossa harjoiteltiin psykologista joustavuutta kuuden viikon ajan. Tutkimuksessa selvitettiin, miten HOT-interventio vaikuttaa urheilijoiden psyykkiseen hyvinvointiin, koettuun palautumiseen, itsetuntoon sekä stressi- ja masennusoireisiin. Lisäksi tarkasteltiin, kehittyvätkö urheilijoiden psykologisen joustavuuden taidot intervention myötä.

Tutkittavat jaettiin satunnaistetussa, kontrolloidussa asetelmassa koe- ja kontrolliryhmiin. Ennen intervention alkua kaikki osallistujat vastasivat psykologisiin kyselyihin. Tämän jälkeen koeryhmä osallistui kuuden viikon mittaiseen interventioon, kun taas kontrolliryhmä jatkoi normaalia harjoitteluaan. Molemmat ryhmät täyttivät samat kyselyt myös intervention päätyttyä. Kontrolliryhmälle tarjottiin mahdollisuus osallistua interventioon loppumittausten jälkeen.

Interventio sisälsi kuusi ryhmätapaamista, joissa harjoiteltiin psykologista joustavuutta arvotyöskentelyn, hyväksynnän sekä läsnäolontaitojen harjoittelun kautta. Ryhmätapaamisten lisäksi urheilijat saivat kotitehtäviä, joiden tavoitteena oli ylläpitää prosessia ja integroida psykologisen joustavuuden harjoittelu urheiluun ja elämään yleisesti. Aineistonkeräys toteutettiin vuoden 28.2.2022 ja 4.1.2023 välisenä aikana neljässä eri aallossa Jyväskylän urheiluakatemiassa ja Helsingin Olympiavalmennuskeskuksessa.

Interventioryhmässä olleiden urheilijoiden psyykkinen hyvinvointi lisääntyi ja stressioireet vähenivät tilastollisesti merkitsevästi kontrolliryhmään verrattuna. Lisäksi urheiluun sovellettu HOT-interventio lisäsi koeryhmän urheilijoiden psykologisen joustavuuden taitoja. Erityisesti hyväksynnän ja läsnäolon taidot vahvistuivat, emotionaalinen välttämiskäyttäytyminen väheni. Sen sijaan, interventiolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta koettuun palautumiseen, itsetunnon kokemukseen tai masennusoireisiin.

Lisäksi havaittiin, että interventio soveltuu urheiluun hyvin ja sen käytettävyys urheilussa on hyvä. 96 % urheilijoista suositteli interventiota paljon tai erittäin paljon toisille urheilijoille. Urheilijat kokivat oppineensa intervention avulla psykologisen joustavuuden taitoja, joita he pystyvät hyödyntämään urheilussa ja yleisesti elämässä.

-Valmennusyhteisö on ymmärtänyt, miten valtava mahdollisuus meillä on kehittää nuoren psyykkisiä taitoja urheilun avulla. Tänä päivänä psyykkinen valmennus onkin tietoinen osa monen valmentajan toimintatapaa. Näemme työn tuloksia arjessa, mutta tutkittu tieto psyykkisen valmennuksen taustalta puuttuu. Olen ylpeä ryhmästämme, että voimme tuottaa kaivattua tietoa urheilun kansainväliselle yhteisölle. Ilman upeita nuoria urheilijoitamme tämä ei olisi mahdollista, toteaa KIHUn ja Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen.

Julkaisu:
Ronkainen, H., Lundgren, T., Kenttä, G., Ihalainen, J. K., Kalaja, S., Valtonen, M., & Lappalainen, R. (2025). A sport-specific ACT group intervention for promoting athletes’ mental well-being: a randomized controlled trial. Journal of Applied Sport Psychology, 1–26.
Lue verkossa: https://doi.org/10.1080/10413200.2025.2521267

Huippu-urheilijoiden psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi -tutkimusta rahoittavat Opetus- ja kulttuuriministeriö [päätös: OKM/51/626/2022], Urheiluopistosäätiö [220188] ja Emil Aaltonen säätiö [20220274].

Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Hannaleena Ronkainen, hannaleena.ronkainen@kihu.fi, +358 40 758 3722
LT Maarit Valtonen, maarit.valtonen@kihu.fi, +358 50 590 0268
Professori Raimo Lappalainen, raimo.lappalainen@jyu.fi, +358 50 443 2349