– Sisäisiä arviointeja on hyvä tehdä vähintään neljän vuoden sykleissä, jotta pystymme seuraamaan, olemmeko saavuttaneet asetetut tavoitteet sekä edistyneet edellisen arvioinnin toimenpide-ehdotuksissa ja huippu-urheilun kehittämisessä ja toimintatavoissa, Huippu-urheiluyksikön varajohtaja Leena Paavolainen pohjustaa.
– Strategiakauden alkua väritti uuden Olympiakomitean toiminnan käynnistyminen Olympiakomitean ja Valon fuusioitumisen seurauksena. Uusi organisaatio ja sen mukanaan tuomat myllerrykset vaikuttivat merkittävällä tavalla kokonaisuuteen ja täten myös Huippu-urheiluyksikköön.
– Voidaan kuitenkin todeta, että suurin osa strategiakaudelle 2017-2020 asetetuista suomalaisen huippu-urheilun yhteisistä tavoitteista toteutui: uudistimme huippu-urheilun tukijärjestelmän ja sen kriteerit ja sovimme huippu-urheiluverkoston roolit, vastuut ja toimintatavat. Teimme myös yhdessä huippu-urheiluverkoston kanssa merkittävät priorisoinnin ja keskittämisen ratkaisut, Paavolainen kiteyttää.
”Elämme huippu-urheilun vakiinnuttamisvaihetta”
120-sivuisen arvioinnin tarkastelussa on kahdeksan kokonaisuutta: huippu-urheilu yhteiskunnassa, johtaminen, rakenteiden ja toimintatapojen muutoksen kuvaus sekä niitä ohjaavat periaatteet strategiakaudella, taloudellisten resurssien kohdentaminen, menestys, huippu-urheiluverkoston jäsenten mielipiteet ja palaute strategiakaudesta, keskeisiä tulevaisuuden haasteita sekä kaikki nämä yhteen nivova yhteenveto- ja päätäntöosio.
– Elämme huippu-urheilussa vakiinnuttamisvaihetta, jossa emme olleet vielä vuonna 2017. Valtion virallisissa teksteissä, kuten liikuntapoliittisessa selonteossa on kiinnitetty paljon huomiota huippu-urheiluun. Niissä on tuotu esille samat perusratkaisut, kuten järjestöjohtoinen huippu-urheilu, valtion rooli edistäjänä ja näiden kahden tahon välisen yhteistyön tiivistäminen. Politiikan asettumisen ohella myös huippu-urheilun toimintatavat ovat vakiintumassa ja hakeneet muotonsa käytännön tasolla. Sen takia tarkastelu on tässä arviossa kohdistunut operationaaliselle tasolle, KIHUn erikoistutkija Jarmo Mäkinen avaa.
Keskeinen osa arviota oli huippu-urheiluverkostolle lähetetty kysely, joka tehtiin syyskuussa 2020. Kysely lähti 437 henkilölle, joista 49 prosenttia (215) vastasi.
– Keskeinen tulos on se, että tavoitteet, joita suomalaisessa huippu-urheilussa on asetettu, on yleisesti hyväksytty ja ne ovat myös jalkautuneet käytännössä verkoston toimintaan, Mäkinen arvioi.
– Isona haasteena on huippu-urheiluverkoston hallinta, sillä etenkin organisaatioverkosto on laaja ja kompleksinen. Toisaalta henkilöverkoston koheesio ja ”samanhenkisyys” vaikuttaa kyselyn valossa hyvältä. Kokonaisuutena huippu-urheiluverkosto toimii konkreettisesti organisaatiorajojen yli, mikä poikkeaa muista urheilun toimialoista, joissa yhteydenpitorakenteet hakeva vielä muotoaan. Rajat ylittävä toimintatapa ja vahvistunut toimialayhteisö voi herättää myös epäilyksiä verkoston ulkopuolisissa toimijoissa sekä niissä organisaatioissa, jotka toimivat monilla urheilun toimialoilla.
Valmennuskulttuurin kehittäminen keskiöön
Kun strategiakausi päättyy, vielä ei ole kaikilta osin tietoa, täyttyvätkö sille asetetut huippu-urheilun yhteiset menestystavoitteet, koska vuonna 2020 puhjennut koronaviruspandemia pakotti siirtämään Tokion olympialaiset ja paralympialaiset vuodelle 2021.
Jo nyt on selvää, että tavoitteisiin kirjattu joukkuepeli Tokioon ei toteudu. Yksilölajeissa menestystavoitteiden täyttyminen vaatisi venymistä Tokiossa. Haasteita on eniten kaikkein kilpailluimmissa lajeissa, etenkin kesäolympialajeissa. Mitä laajemmin huippu-urheilumenestyksen käsite ymmärretään, sitä menestyneempi urheiluvaltio Suomi on kansainvälisessä vertailussa.
Jotta varmistamme kansainvälisen menestyksen sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä, tulevan strategiakauden 2021-2024 aikana on tärkeää siirtää fokusta valmennuskulttuurin ja sen laadun edelleen kehittämiseen, arvioinnissa korostetaan. Kun rakenteet alkavat olla kunnossa, jatkossa tulee keskittyä korostetusti huippu-urheilutuloksen tekoon.
Arvioinnin mukaan keskeisiä tulevaisuuden haasteitamme ovat muun muassa ammattilaisuuden lisääminen eri osa-alueilla, talouskysymykset koronaviruspandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa ja nuorten valmentautumisen tukeminen aina huipputasolle asti. Keskeisenä toiminnan lähtökohtana tulee olla, että vastuullisuus on sisäänkirjoitettu osaksi huippu-urheilun johtamista, päätöksentekoa ja toimintatapoja.
Huippu-urheilun sisäinen arviointi 2020: https://www.olympiakomitea.fi/uploads/2021/01/7b27ce67-hu-sisainen-arviointi-2020.pdf
Lisätiedot:
Jarmo Mäkinen, erikoistutkija, YTT, urheilun rakenteet, KIHU, p. 050-5702235
Leena Paavolainen, varajohtaja, LitT, Huippu-urheiluyksikkö, p. 0400-229652