Suomalaiset seuraavat ja arvostavat huippu-urheilua – asenteet pysyneet myönteisinä

Suomalaisten suhtautuminen huippu-urheiluun on säilynyt pääosin myönteisenä, vaikka Suomen kansainvälinen arvokisamenestys on pitkällä aikavälillä heikentynyt. Huippu-urheilun instituutti KIHUn tuoreen raportin mukaan huippu-urheilu koetaan edelleen merkitykselliseksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa, ja kiinnostus huippu-urheilua kohtaan on pysynyt vahvana.

Raportti Huippu-urheilu suomalaisten silmin – asenteet, kiinnostus ja urheilun seuraaminen 2024–2025 perustuu Verianin väestöpohjaiseen paneeliin. Kolmeen kyselyn vastasi yhteensä 4 776 suomalaista. Aineisto edustaa koko aikuisväestöä (18–80 v.) sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan painotettuna. Tuoreimman, huhtikuussa 2025 toteutetun kyselyn mukaan 77 prosenttia suomalaisista kokee huippu-urheilun lisäävän Suomen kansainvälistä näkyvyyttä, 72 prosenttia liittää siihen myönteisiä tunne-elämyksiä ja 55 prosenttia katsoo sen vahvistavan kansallista identiteettiä. Tulokset osoittavat, että huippu-urheilu nähdään kilpailullisen toiminnan ohella yhteiskunnallisesti merkityksellisenä ilmiönä.

Raportin mukaan noin kahta kolmasosaa suomalaisista kiinnostaa suomalaisten huippu-urheilijoiden kansainvälinen menestys. Tulokset viittaavat siihen, että suomalaisten kiinnostus huippu-urheilua kohtaan on palautumassa 2000-luvun alun tasolle vuoden 2010-luvun puolivälissä nähdyn notkahduksen jälkeen.

– Kiinnostus ei ole kadonnut, vaan pikemminkin elpynyt, vaikka kansainvälinen menestys on ollut vaatimattomampaa, sanoo KIHUn erikoistutkija Jarmo Mäkinen.

Dopingiin suhtaudutaan Suomessa kriittisesti, mutta luottamus suomalaisiin huippu-urheilijoihin on vahvistunut. Vuonna 2018 noin 32 prosenttia suomalaisista uskoi kotimaisten huippu-urheilijoiden käyttävän dopingia, kun vuosien 2024–2025 kyselyissä vastaava osuus on laskenut noin 22 prosenttiin.

Huippu-urheilun merkitys näkyy myös urheilun seuraamisessa. Paikan päällä urheilutapahtumia seuraa noin 60 prosenttia aikuisväestöstä, ja mediassa urheilua seuraa lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta. Seuraamisen kokonaismäärä on pysynyt vakaana, vaikka kanavat ja muodot ovat osin muuttuneet.

Perinteisen median, erityisesti sanomalehtien, merkitys on vähentynyt, kun taas urheilutapahtumien seuraaminen televisiosta ja digitaalisilta alustoilta on säilyttänyt vahvan asemansa. Sosiaalisen median rooli on kasvanut, mutta se on edelleen selvästi perinteisiä seuraamismuotoja vähäisempi. Seuratuimpia lajeja ovat edelleen jääkiekko, jalkapallo, yleisurheilu ja maastohiihto. Sukupuolten välillä on eroja lajivalinnoissa, mutta kokonaiskuva on samansuuntainen.

Raportin tulokset viittaavat siihen, että huippu-urheilulla on Suomessa edelleen vahva sosiaalinen ja kulttuurinen perusta. Vaikka menestysodotukset eivät ole viime vuosina toteutuneet, suomalaiset suhtautuvat huippu-urheiluun yhä myönteisesti ja odottavasti.

– Suomalaisessa huippu-urheilukulttuurissa on olemassa vahva pohja: kiinnostus, seuraaminen ja hyväksyttävyys. Menestys tekisi tämän perustan vieläkin näkyvämmäksi ja voimakkaammaksi, Mäkinen toteaa.

Julkaisu

Lämsä J. & Mäkinen J. 2026. Huippu-urheilu suomalaisten silmin. Asenteet, kiinnostus ja urheilun seuraaminen 2024–2025. ISBN 978-952-7290-36-1 (verkkojulkaisu), ISSN 2489-8317 (verkkojulkaisu).
Lue verkossa: https://tuotostietokanta.kihunet.fi/tuotokset/download/?file=2026_lms_huippuurhe_sel71_56274.pdf

Lisätietoja

erikoistutkija Jarmo Mäkinen, KIHU, jarmo.makinen@kihu.fi, p. 050 570 2235