Suomalaiset suhtautuvat huippu-urheiluun ja -urheilijoihin myönteisesti

Suomalaiset pitävät huippu-urheilun myönteisiä vaikutuksia kielteisiä suurempina. Tulokset perustuvat marraskuussa 2016 KIHUn ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan 18–69-vuotiaalle väestölle suunnattuun kyselyyn, johon vastasi kaikkiaan 1 690 henkilöä. Samasta kyselystä raportoitiin kaksi viikkoa sitten tulos, jonka mukaan väestön luottamus Olympiakomiteaan ei ole hyvällä tasolla. Tällä ei näytä kuitenkaan olevan alentavaa vaikutusta huippu-urheilun arvostukseen samoilta vastaajilta kysyttäessä. Suomalaisten huippu-urheilumenestys saa yli 70 prosenttia vastaajista hyvälle mielelle. Yli 60 prosenttia on vähintään osittain samaa mieltä siitä, että maamme saama kansainvälinen tunnustus paranee huippu-urheilumenestyksen tuloksena ja yli puolet tuntee menestyksen vahvistavan tunnetta kansallisesta identiteetistä.

Huippu-urheilun kielteisistä piirteistä eniten huolta aiheuttaa voittamisen ylikorostaminen. Tätä mieltä oli hieman vajaa puolet suomalaista. Yli 40 prosenttia on myös vähintään osittain samaa mieltä väitteestä, että huippu-urheilun edistäminen johtaa epäeettiseen toimintaan, kuten dopingiin ja sopupeleihin. Vastaajat ovat kuitenkin selkeästi enemmän samaa mieltä huippu-urheilun myönteisistä kuin kielteisistä vaikutuksista.

– Näyttää siltä, että huippu-urheilun kaupallisiin piirteisiin suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin.  Sen viihteellisyyttäkään ei juuri kyseenalaisteta. Ehkä huippu-urheilun viihdearvo ja sen korostaminen ymmärretään, koska se edistää hyvän mielen, jännityksen tai ilon kokemuksia, arvioi erikoistutkija Jarmo Mäkinen KIHUsta.

Vastaajilta kysyttiin myös missä urheilulajeissa he haluaisivat mieluiten nähdä suomalaisurheilijoiden menestyvän kansainvälisissä kilpailuissa.  Lähes puolet nimesi jääkiekon tämän listan kärkipaikalle. Yleisurheilu ei jäänyt tässä kyselyssä kauas jääkiekon suosiosta ja on myös nostanut osuuttaan verrattuna viimeisimpään kansalliseen liikuntatutkimukseen (2010). Kolmanneksi suosituin menestyslajiksi on maastohiihto ja neljänneksi mäkihyppy. Suhteellisesti suurimman nousun 2000-luvun alusta ovat kuitenkin kokonaisuutena tehneet jalkapallo, lentopallo ja koripallo, joista kaksi viimeksi mainittua ovat nousseet ensimmäistä kertaa väestöltä yli kymmenen prosentin kannatuksen saavien listalle.

Kyselyn mukaan 75 prosenttia vastaajista seurasi Rion olympiakisoja televisiosta. Kisoja joka päivä tai useampina päivinä seuranneita oli heistä 34 prosenttia. Yleisellä tasolla urheilua seurataan eniten katselemalla tai kuuntelemalla urheilu-uutisia. Tätä tekee viikoittain noin puolet ja joka päivä noin 30 prosenttia vastaajista. Toiseksi yleisin tapa urheilun seuraamiseen on lehtien urheilusivujen lukeminen ja kolmanneksi yleisin urheilusta keskusteleminen ystävien kanssa.

Julkaisun tiedot:
Väestökysely huippu-urheilun vaikutuksista ja seuraamisesta (Mäkinen, Jarmo). Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus 2017.
ISBN 978-952-5676-92-1
PDF: http://energia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2017_mki_vestkysely_sel82_89453.pdf