Taistelu viruksia vastaan palasi huippu-urheiluun – muistakaa koronapandemian opit!

”Sadantuhannen euron vatsatauti”, YLEn asiantuntija Toni Roponen parahti TV-lähetyksessä, kun ilmoitus maastohiihtäjä Krista Pärmäkosken sairastumisesta ja vetäytymisestä Tour de Skillä 2023 tuli. ”Teimme kaikkemme tautien ennaltaehkäisemiseksi”, vakuutti päävalmentaja Teemu Pasanen. Silti tänä vuonna lähes puolet kilpailukiertueen hiihtäjistä ei päässyt maaliin saakka – merkittävä osa hengitystie- ja suolistoinfektioiden vuoksi. Paluu koronapandemiaa edeltävään virustaistelun aikaan on tapahtunut. Taisteluun näkymättömiä vastustajia vastaan. Taisteluun, jonka hävitessään tehty työ jää ulosmittamatta, taloudelliset tulot ansaitsematta ja urheilullinen maine saavuttamatta.

Haaste on tuttuakin tutumpi. Hengitystieinfektio on urheilijoiden yleisin sairaus ja mahataudit seuraavat pian perässä. Keskimäärin urheilijat sairastavat 2–3 flunssaa vuodessa, mutta joillain yksilöillä sekä joissain lajeissa riski sairastumiseen on suurempi ja hinta kovempi. Tutkimusryhmämme seurasi Suomen joukkueen infektioita PyeongChangin talviolympialaisissa 2018 (Common cold in Team Finland during 2018 Winter Olympic Games) ja Pohjoismaisten hiihtolajien Seefeldin MM-kilpailuissa 2019 (Increased risk of respiratory viral infections in elite athletes), jolloin huippu-urheilijoiden riski sairastumiseen osoitettiin seitsenkertaiseksi samanikäisiin ei-urheilijoihin verrattuna. Syytä suurempaan sairastumisriskiin ei täysin tunneta, mutta vaikuttavina tekijöinä ovat mm. matkustaminen, väkijoukot, joukkueympäristö, kylmä ja kuiva ilmasto, fyysinen ja psyykkinen stressi, uni- ja energiavaje sekä perinnölliset tekijät. Kuvittelimme tekevämme kaikkemme infektioiden ennaltaehkäisemiseksi, mutta virukset tuntuivat mahdottomilta voitettavaksi urheilun vaativassa ympäristössä.

Koronapandemia muutti taistelun luonteen. Urheilijat ja joukkueet olivat pakotettuja sitoutumaan tiukkoihin ennaltaehkäisytoimenpiteisiin. Maskit asetettiin jokaisen kasvoille estämään aerosoleissa liikkuvien virusten vaihtoa, ihmisten välisiä lähikontakteja vähennettiin merkittävästi ja sairastuneet eristettiin huoneisiinsa. Vaikutukset infektioiden määrään olivat dramaattiset. Tutkimusryhmämme toisti Olympia- ja MM-tutkimukset Oberstdorfissa 2021 ja Pekingissä 2022 (Non–SARS-CoV-2 Respiratory Viruses in Athletes at Major Winter Sport Events, 2021 and 2022), jolloin virustartuntojen määrä laski kymmenesosaan pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna. Virustartuntoja ilmeni edelleen, mutta ne eivät levinneet joukkueen sisällä. Näkymättömät vastustajat oli voitettu. Infektioiden ennaltaehkäisy on mahdollista.

Voiton hinta oli kuitenkin kova. Voitto vaati koko urheiluyhteisön sitoutumista tai pakottamista toimintatapojen muutokseen. Voitto vaati jokaisen eristäytymistä ja sosiaalisen kanssakäymisen minimointia. Voitto vaati joukkuehengen siirtämistä etäyhteyksiin. Syntyi yksinäisyyttä ja pelkoa, jotka särkivät mielen. Joku näki viruksia kaikkialla, ympäristö alkoi tuntua turvattomilta. Joku pelkäsi sairastumisen aiheuttamaa epäonnistumista, leimaantumista, joukkueen pettämistä. Joku hinkkasi käsiään saippualla saamatta niitä koskaan viruksista vapaaksi. Suurin osa meistä inhosi kasvojen peittäviä maskeja, jatkuvaa kyttäämistä ja toistemme kohtelua mahdollisina tartuttajina. Niin urheilua seuraava kansa, kilpailujen järjestäjät kuin suurin osa urheilijoista ja joukkueista luopuivat ennaltaehkäisytoimenpiteistä heti mahdollisuuden koittaessa.

Kun uusi normaali virusten kanssa näyttää kääntyvän vanhaksi normaaliksi, on aika pysähtyä tarkastelemaan, mitä todella koronapandemiasta opimme. Miten voimme hyödyntää oppimaamme urheilussa, joukkueympäristössä ja väkijoukot kokoavissa kilpailutapahtumissa? Tiedämme, että infektioiden ennaltaehkäisy on mahdollista. Urheilijat ansaitsevat urheilla ympäristössä, jossa tehdyn työn ulosmittaus on mahdollista. Opimme, mitä terveysturvallisen ympäristön luominen vaatii ja toisaalta millaisia äärimmäisimpien toimenpiteiden seuraukset mielelle voivat olla. Vanhaan normaaliin ei pidä palata siksi, että tämä yhtälö on vaikea. Meidän tulee löytää oppimastamme kunkin lajin fyysiset ja psyykkiset vaatimukset huomioiva reitti infektioiden ennaltaehkäisylle.

Virustartuntojen ehkäisyssä tulee keskittyä ilman kautta tapahtuvan leviämisen vähentämiseen. Joukkuedynamiikka ei häiriinny, jos jokainen käyttää kasvomaskia ainakin lentomatkustuksessa ja julkisissa kulkuneuvoissa. On jokaisen joukkuejäsenen etu, ettei tartuntoja imetä mukaan matkustettaessa leirille, kilpailuihin tai pelimatkoille. Maskin käyttö matkustaessa pitäisi olla urheilun vähimmäisvaatimus ja kaikille mahdollista.

Sairastumiseen tarvitaan aina altistuminen taudinaiheuttajalle, jonka tartuttavuus on suurimmillaan infektion ensimmäisinä ja oireisimpina päivinä. Tällöin ei pidä tulla harjoituksiin tai lähteä joukkueen peli- tai leirimatkalle, jotta joukkueen sisäiset tartuntaketjut vältetään. Matkan aikana sairastuneiden tulee eristäytyä muusta joukkueesta. Tämä ohje on vaikea noudattaa erityisesti joukkuelajeissa, joissa lievillä infektioilla on harvoin vaikutusta joukkueen suorituskykyyn. Tällöin koko joukkueen mahdollinen tartuntaryväs on vaatimaton pelote. Flunssaa sairastavalla kasvomaskin käyttö kuitenkin pienentää merkittävästi tartuttavuutta, ja tämä tulee jokaisen joukkuettaan kunnioittavan henkilön muistaa.

Sairastuneista koronavirusta tulee etsiä kotitestein, koska kyseinen virus on erityisen herkkä leviämään. Epidemia-aikana myös influenssavirusta on syytä testein etsiä, koska tälle virukselle on olemassa tehokas hoito ja sairastumista estävä lääkitys. Olympiajoukkueen ja jääkiekon liigajoukkueiden seuranta on osoittanut virustestaamisen ja nopean reagoinnin edistävän joukkueen suorituskykyä. Sama havainto on tehty joukkueen jäsenten rokottamisesta kyseisiä viruksia vastaan.

Ilmanvaihtoon ja ilman suodatukseen kannattaa pukukopeissa kiinnittää erityistä huomiota. Kättelyn merkityksestä flunssavirusten levittäjänä on niin vähän näyttöä, että kättelyn lopettamista ei voi kokonaan vaatia. On hyvä kuitenkin muistaa, että suolistovirukset kulkeutuvat elimistöön käsien kautta. Huolellinen käsien pesu saippualla muutaman kerran päivässä kuuluu normaaliin elämään ja omien juomapullojen käyttö on tervettä järkeä.

Yksilölajeissa, erityisesti silloin, kun laji vaatii keuhkokapasiteetilta paljon, urheilijat ovat valmiita hyödyntämään koronapandemian tiukimpia oppeja. Kun panokset nousevat tärkeimpien kilpailujen tai pelien lähestyessä, on urheilijan ja taustahenkilöiden syytä kiinnittää huomiota ihmiskontaktien määrään. Ennen tärkeää kilpailua itsensä eristäminen joukkueen ulkopuolisilta lähikontakteilta parantaa mahdollisuuksia kilpailla terveenä. Riskinhallinnassa on syytä huomioida, että alle 5-vuotiaat lapset urheilijan ja joukkueen taustahenkilöiden perheissä lisäävät riskiä tartuntaketjuihin, koska pikkulapset kantavat viruksia limakalvoillaan valitettavan usein.

Jokaisen joukkueen ja jokaisen urheilijan on syytä pysähtyä hetkeksi koronaoppien äärelle. Tietoinen ja perusteltu päätös siitä, yritetäänkö infektioita ehkäistä vai ei, on osa urheilun ammattimaisuutta. Tietoinen ja perusteltu päätös siitä, mitkä keinot ovat kyseiselle ryhmälle ja yksilölle mahdollista. Pandemian jäljiltä meillä on tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi enemmän kuin koskaan. Ei eksytä palaamaan samaan välinpitämättömään vanhaan vain siksi, että virustartuntojen estäminen on vaikeaa. Vaikeaa se on myös kilpailijamaillemme. Me olemme tämän kilpailun voittaneet pandemia-aikana ja voimme sen voittaa myös pandemian jälkeen. Itsensä eristäminen liian pitkään ja liian usein voi kuitenkin hajottaa mielen ja se on kilpailutaktiikassa huomioitava. Kun kaikki mahdollinen on tehty, voimme sanoa, että olemme tehneet kaikkemme. Se on huippu-urheilua.

P.S. Kiitos Infektiotautiopin professori Olli Ruuskanen, Matti Waris, Olli Heinonen, Raakel Luoto, Katja Mjösund sekä koko NoFlu tutkimusryhmä valtavasta työstä tutkitun tiedon eteen infektiotaudeista huippu-urheilussa!

P.S.2 Kiitos lukemattomista nenänäytteistä lumilajien maajoukkueurheilijat, suunnistajat, liigajääkiekkoilijat sekä PyeongChang-, Seefeld-, Oberstdorf- ja Peking-joukkueet ja verrokit! Räkä on arvokkaampaa kuin arvaattekaan.

Kirjoittaja Maarit Valtonen on liikuntalääketieteen erikoislääkäri sekä KIHUn ja Olympiakomitean ylilääkäri. Hän kehittää yhdessä moniammatillisen verkoston kanssa urheilun toimintaympäristöjä tukemaan urheilijan terveyttä ja suorituskykyisyyttä.

Lähteet

Valtonen M, Grönroos W, Luoto R, Waris M, Heinonen O, Ruuskanen O. 2021. Huippu-urheilijan hengitystieinfektiot ja niiden haitat. 2021. Duodecim. 137(12):1263-70. https://www.duodecimlehti.fi/duo16282

Valtonen M, Waris M, Eerola E, Hakanen M, Mjösund K, Grönroos W, Heinonen O, Ruuskanen O. 2019. Common cold in Team Finland during 2018 Winter Olympic Games (PyeongChang): epidemiology, diagnosis including molecular point-of-care testing (POCT) and treatment. 2021. Br J Sports Med. 53(17):1093-1098. https://bjsm.bmj.com/content/bjsports/53/17/1093.full.pdf

Valtonen M, Grönroos W, Luoto R, Waris M, Heinonen O, Ruuskanen O. 2021. Increased risk of respiratory viral infections in elite athletes: a controlled study. 2021. PLoS One. 16(5): e0250907. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8096105/pdf/pone.0250907.pdf

Valtonen M, Waris M, Luoto R, Mjösund K, Kaikkonen M, Heinonen O, Ruuskanen O. Impact of Mitigation Strategies on Non-SARS-CoV-2 Respiratory Viruses in Athletes, Major Winter Sport Events, 2021 and 2022. 2022. Emerg Infect Dis. Accepted for publication. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9514343/pdf/22-0478.pdf

Ruuskanen O, Luoto R, Valtonen M, Heinonen O, Waris M. Respiratory Viral Infections in Athletes: Many Unanswered Questions. 2022. Sports Med. 30:1-9. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8965548/pdf/40279_2022_Article_1660.pdf

Lindblad N, Hänninen T, Valtonen M, Heinonen OJ, Waris M, Ruuskanen O. Influenza A Outbreaks in Two Professional Ice Hockey Teams during COVID-19 Epidemic. Viruses. 2022 Dec 7;14(12):2730. doi: 10.3390/v14122730. PMID: 36560734; PMCID: PMC9782561. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9782561/pdf/viruses-14-02730.pdf

Pyöriä L, Valtonen M, Grönroos W, Watis M, Heinonen OJ, Ruuskanen O, Perdomo MF. Survey of Viral Reactivations in Elite Athletes: A Case-Control Study. 2021. Pathogens. Jun; 10(6): 666. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8229584/pdf/pathogens-10-00666.pdf

Hintikka JE, Munukka E, Valtonen M, Luoto R, Ihalainen JK, Kallonen T, Waris M, Heinonen OJ, Ruuskanen O, Pekkala S. Gut Microbiota and Serum Metabolome in Elite Cross-Country Skiers: A Controlled Study. Metabolites. 2022; 12(4):335. doi.org/10.3390/metabo12040335. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9028832/pdf/metabolites-12-00335.pdf

Luoto R, Ruuskanen O, Ihalainen JK, Pekkala S, Hintikka J, Kanerva N, Waris M, Heinonen OJ, Valtonen M. Inflammatory Biomarkers in Elite Cross-Country Skiers After a Competition Season: A Case–Control Study. J Sci Sport Exerc. (2022). doi.org/10.1007/s42978-022-00186-w 2022. https://link.springer.com/content/pdf/10.1007/s42978-022-00186-w.pdf?pdf=button