”Training room” tarkoittaa urheilijoiden kokonaisvaltaisten tukipalveluiden kokonaisuutta, jonka tehtävänä on edistää urheilijan suorituskykyä ja valmentautumisen laatua. Monelle sana saattaakin olla tuttu ulkomaisista harjoittelukeskuksista sekä Yhdysvaltojen yliopistourheilusta, missä training roomit ovat olleet arkipäivää jo pitkään. Training roomin sisältämät tukipalvelut kohdentuvat urheilijan kokonaiskuormituksen arviointiin ja hallintaan harjoitukseen valmistauduttaessa, harjoituksen aikana ja harjoituksen jälkeen palauduttaessa. Tavoitteena on turvata moniammatillisen tiimin tuella urheilijoille mahdollisimman paljon terveitä harjoitus- ja kilpailupäiviä.
Training room -konseptia on nyt kehitetty KIHUn toiminnan osana Jyväskylässä reilun kolmen vuoden ajan – ensin pilotointihankkeena EAKR-rahoituksella 04/2018–07/2019 sekä sen jälkeen EAKR-jatkohankkeena aikavälillä 08/2019–08/2021. Jatkovaiheessa toiminta laajeni ja mukaan hankkeen toteuttajiksi tulivat myös Jyväskylän Ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto. Toiminnassa on ollut mukana Jyväskylän toimintaympäristössä noin 200 urheilijaa lähes kymmenestä eri lajista.
Osa urheilijan jokapäiväistä harjoittelua ja kuntoutusta
Hankkeen alussa toiminnalle perustettiin fyysinen tila – Training Room Jyväskylä. Se on käytännössä vammojen ennaltaehkäisyyn, niiden hoitoon, tukiharjoitteluun ja ihan urheilijoiden oleskeluunkin tarkoitettu tila Hipposhallilla. Sen varustuksiin kuuluu mm. Alter G -painokevennetty juoksumatto, Avantopool-kylmäallas, Harvian infrapunasauna sekä paljon muuta perusvälineistöä harjoittelun tueksi.
– Vaikka itse tila ei ole kovin suuri, on se toiminut toiminnallisena sekä henkisenä kotipaikkana Training Room Jyväskylän toiminnalle, jonne urheilijat ovat voineet tulla joustavasti myös omien aikataulujensa mukaan. Fysioterapeutit ovat olleet käytännössä aina saatavilla, jos on ollut jotain akuuttia avun tarvetta, luonnehtii paikkaa hankkeen projektipäällikkö Johanna Lehto.
Päivittäinen urheilijoiden harjoittelu ei luonnollisesti tapahdu kuitenkaan kokonaisuudessaan training roomissa. Siten hankkeessa on kehitetty ja pilotoitu päivittäisharjoittelun tueksi erilaisia toimintamalleja kunkin lajin luonteesta ja tarpeista lähtien. Malleja on sitten heidän kanssaan yhdessä testattu, jatkokehitetty ja otettu käyttöön päivittäiseen valmennukseen. Tärkeimmässä roolissa useimpien lajien kohdalla ovat olleet erilaiset vammoja ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Lisäksi on kehitetty mm. vammakuntoutuksen prosesseja, suorituskyvyn testausta, palautumistoimenpiteitä ja kuormituksen seurantaa. Toiminnallisissa tiimeissä on ollut mukana useita eri alan ammattilaisia, ml. fysioterapeutti, lääkäri ja fysiologi, jotka ovat tehneet tiivistä yhteistyötä urheilijoiden, valmentajien ja seurojen kanssa. Lisäksi valmentajia on sparrattu myös harjoitusten ulkopuolella ja tehty mm. kesäharjoittelun suunnitelmia sekä toimintamalleja lajiharjoitteluun paluun tueksi vamman jälkeen.
JBA:n koripallojoukkueessa vammoja ennaltaehkäisevien alkulämmittelyjen käyttöönotto on saanut aikaan merkittävän muutoksen.
– Meidän joukkueella oli aikaisemmin suhteellisen paljon erilaisia nilkkavammoja, mutta sen jälkeen kun aloimme toteuttaa Training Roomin suunnittelemia alkulämmittelyjä, nilkkavammojen määrä on vähentynyt radikaalisti, kertoo JBA:n junioripäällikkö Toni Nyman.
– Training Roomin asiantuntijat ovat samalla myös ottaneet tavallaan pois taakkaa lajivalmentajilta, kun esim. vammakuntoutusta on toteutettu heidän johdolla. Ja onhan siinä samalla itsellekin tullut suoraan oppia aiheesta, kun on seurannut heidän työtään, jatkaa Nyman.
Myös kuntoutusprosesseihin vamman sattuessa on kiinnitetty monessa lajissa aikaisempaa enemmän huomiota. Moniammatillisella tiimillä on pystytty tarttumaan prosessiin nopeasti ja ammattitaitoisesti. Kuntoutusprosessista on saatu monissa tapauksissa erittäin tiivis ja tehokas ja kuntoutuminen esim. nilkanvammasta on ollut nopeaa (video: Nilkan moniligamenttivamman kuntoutus). Urheilija on voinut tehdä kuntouttavat harjoitteensa jopa kokonaan training roomissa fysioterapeutin ohjauksessa aina lajiin paluuseen saakka. Paluu lajiharjoittelun pariin on ollut myös erityisesti kiinnostuksen kohteena. Hyödyksi on tässä käytetty vamman ja lajin kannalta tärkeiden ominaisuuksien testausta. Lisäksi asiantuntijat ovat valmentajan kanssa yhdessä miettineet, mitä ensimmäisessä treeneissä voi alkaa tekemään ja millä tasolla, milloin uskalletaan ottaa kontaktia ja milloin palataan peli- tai kilpailusuoritukseen.
Tutkimus- ja kehitysprojekteja osana toimintaa
Training room -hankkeen puitteissa on toteutettu myös useita isompia ja pienempiä tutkimuksia, joilla on saatu kerättyä tietoa kehittämistyön avuksi. Isoimpana näistä voi mainita Jyväskylän yliopiston vetämän MIIA-tutkimuksen, jossa on kerätty tietoa urheilijoiden kuormittuneisuudesta, hyvinvoinnista ja niiden yhteyksistä vammoihin ja sairastuvuuksiin. Tutkimus on ollut soveltavaa tutkimusta, jonka pyrkimyksenä on yhtä lailla tukea urheilijan ja valmentajan toimintaa. Tämän lisäksi on tutkittu mm. kylmäaltaan ja infrapunasaunan käytön vaikutuksia urheilijan palautumisessa sekä kerätty systemaattisesti dataa urheilijoiden kuormittumisesta ja palautumisesta eri lajeissa. (Lukuvinkki: ”Kuormituksen hallinta joukkueurheilussa”, Eero Savolainen). Tiedonkeruun kautta on myös saatu faktatietoa eri lajien tyypillisimmistä vammoista, ja on sitä kautta pystytty kehittää lajille sopivimmat lämmittely- ja ennaltaehkäisevät harjoitteet.
Tutkimushankkeiden kautta Training Room Jyväskylän toimintaan on saatu mukaan asiantuntijoita myös psyykkisestä valmennuksesta sekä ravitsemuksesta.
– Psyykkisen valmennuksen osalta on tutkittu yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa Mindfull athlete -verkkoalustan käyttöä urheilijan psyykkisen valmennuksen työvälineenä. Urheilijoiden ravitsemustilaa on seurattu ja selvitetty ravitsemusterapeutin johdolla. Asiantuntija on saatu samalla osaksi harjoittelun tukipalveluiden kokonaisuutta ja urheilijoille on järjestetty mm. ravitsemusluentoja, ryhmätason ohjausta sekä henkilökohtaista konsultaatiota, kertoo Lehto.
Tiedon ja kokemusten vienti muihin toimintaympäristöihin
Hankkeen alusta asti tavoitteena on ollut myös levittää saatua tietoa ja kokemuksia myös muihin huippu-urheilun toimintaympäristöihin. Tätä on jo edistetty mm. useilla vierailuilla toimintaympäristöissä ja kertomalla Jyväskylän kokemuksista ja saaduista opeista. Lisäksi parhaillaan rakennetaan hankekäsikirjaa muiden toimijoiden avuksi training room -toiminnan käynnistämisessä. Hankekäsikirjassa avataan training roomissa toteutettuja pilotteja, päivittäistoimintaa sekä konseptin sisältöä. Training roomin pilotointia onkin jo käynnistetty mm. Vuokatissa sekä Tampereella.
Tutkitun tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen training room -toiminnassa on tärkeässä roolissa myös tulevaisuudessa. Yhtenä keinona tämän varmistamiseksi KIHU on yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa hakemassa vuonna 2022 Kansainvälisen Olympiakomitean tutkimuskeskus-statusta, joka toisi mukanaan mm. rahoituksen kahden väitöskirjatasoisen tutkijan palkkaukseen toiminnan tueksi. Tämä antaisi jo osaltaan hyvät lähtökohdat tasokkaan tutkimuksen mahdollistumiseksi jatkossakin.
Video: Behind the Scenes – Training Room Jyväskylä
Video: Epäonninen layup – Nilkan moniligamenttivamman kuntoutus