Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tekee huippu-urheilusta jatkuvaa oppimista

Huippu-urheilun vaatimustaso -blogisarja

Huippu-urheilu muuttuu jatkuvasti. Harjoittelu kehittyy, teknologia uudistuu ja kansainvälinen kilpailu kiristyy useimmissa lajeissa koko ajan. Menestys rakentuu yhä vahvemmin kyvystä oppia, soveltaa uutta tietoa ja kehittää toimintaa muita nopeammin. Tässä muutoksessa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI-toiminta) muodostaa yhden suomalaisen huippu-urheilun keskeisistä kilpailutekijöistä. Myös huippu-urheilun kansainvälistä vaatimustasoa käsittelevässä raportissa TKI-toiminta nostetaan keskeiseksi osaksi tulevaisuuden menestystä.

TKI-toiminta tuo urheiluun jatkuvan oppimisen kulttuurin. Tutkimuksen avulla lisätään ymmärrystä harjoittelusta, kuormituksesta, palautumisesta ja kilpailusuorituskyvystä. Kehittämisessä tieto jalostuu uusiksi toimintamalleiksi valmennuksen ja urheilijan tueksi. Innovaatiotoiminnassa syntyy puolestaan ratkaisuja, joiden vaikutukset voivat näkyä kansainvälisessä kilpailussa ratkaisevina eroina.

Tutkimuksen merkitys korostuu erityisesti pitkäjänteisessä kehityksessä. Kansainväliset huippumaat hyödyntävät laajasti harjoitusdataa, terveystietoa ja suorituskyvyn mittaamista. Pitkät aineistot lisäävät ymmärrystä urheilijan kehittymisestä ja auttavat rakentamaan yksilöllisiä ja vaikuttavia ratkaisuja valmennukseen. Suomessa tälle työlle on vahva osaamispohja. Korkeatasoinen koulutus, liikuntatieteellinen tutkimus, valmennusosaaminen ja teknologinen asiantuntemus muodostavat hyvän perustan laadukkaalle urheilun tutkimustoiminnalle.

Kehittämistoiminnan vahvuus syntyy tiedon nopeasta soveltamisesta. Huippu-urheilussa tieto tuottaa arvoa erityisesti silloin, kun se siirtyy osaksi valmennuksen ja urheilijan arkea. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi uusina harjoittelun seurannan menetelminä, parempana palautumisen hallintana, yksilöllisempänä valmennuksena ja tarkempana päätöksentekona. Kansainvälisellä huipputasolla pienilläkin kehitysaskelilla on merkitystä.

Innovaatiot syntyvät usein ihmisten ja erilaisten osaamisalueiden kohtaamisissa. Urheilun ympärillä toimii suuri joukko syvällistä osaamista omaavia asiantuntijoita, joilla on vahva kiinnostus suomalaisen urheilun kilpailukyvyn kehittämiseen. Urheilun TKI-toimijoiden ja yritysten välinen yhteistyö avaa uusia näkökulmia ja tuo urheilun käyttöön osaamista myös sen perinteisen toimintaympäristön ulkopuolelta. Monet urheilun merkittävät kehitysaskeleet ovat syntyneet juuri silloin, kun sitä on tarkasteltu uudesta suunnasta. Liikuntatieteiden rinnalle tarvitaan näkökulmia esimerkiksi käyttäytymistieteistä, terveystieteistä, data-analytiikasta, tekoälystä, teknologiasta ja muilta tieteenaloilta. Monialainen yhteistyö ja rohkea kokeileminen vahvistavat mahdollisuuksia löytää ratkaisuja myös sellaisiin kysymyksiin, joihin urheilun sisältä ei vielä löydy vastauksia.

Suomalaisessa urheilussa tehdään jo paljon laadukasta tutkimus- ja kehittämistyötä. Seuraava kehitysaskel liittyy toiminnan systemaattisuuteen, jatkuvuuteen ja yhteiseen hyödyntämiseen. Eri lajeissa ja toimintaympäristöissä syntyy arvokasta tietoa, kokemuksia ja ratkaisuja, joiden laajempi jakaminen vahvistaa koko suomalaisen urheilun osaamista. Samalla käytännön urheilusta nousevat kysymykset tarjoavat tutkimukselle ja kehittämiselle entistä selkeämmän suunnan.

Käytännön urheilun ja TKI-toiminnan välistä yhteyttä voidaan myös vahvistaa rakentamalla toimintaa valmentajien ja urheilijoiden todellisten kysymysten ympärille. Lähtökohtana ovat silloin valmennuksessa tunnistetut kehittämistarpeet, kuten suorituskyvyn parantaminen, harjoittelun yksilöllistäminen, palautumisen seuranta, teknologian hyödyntäminen tai valmentajan päätöksenteon tukeminen. Näistä kysymyksistä muodostuu aihioita, joiden ympärille voidaan koota juuri kyseisen ongelman ratkaisemiseen tarvittava osaaminen.

Suomalainen urheilu toimii kansainvälisesti verrattuna kuitenkin suhteellisen pienillä resursseilla, mikä korostaa osaamisen, yhteistyön ja toimintatapojen merkitystä. Suomalaisessa toimintakulttuurissa on tähän hyvät lähtökohdat. Päätöksenteko on mahdollista pitää ketteränä, verkostot yhdistävät eri alojen asiantuntijoita ja uusia ratkaisuja voidaan viedä nopeasti käytännön kokeiluihin. Nämä ominaisuudet luovat hyvän perustan vaikuttavalle TKI-toiminnalle.

Suomalaisen urheilun TKI-verkostoa (tkiverkosto.fi) on mahdollista kehittää entistä toimivammaksi yhteistyöympäristöksi käytännön urheilun ja TKI-osaamisen kohtaamiselle. Yhteistyötä voidaan rakentaa suoraan urheilun tarpeista esimerkiksi lajikohtaisten kehityskysymysten tai ”TKI-päivä sinulle” -tyyppisten toimintamallien kautta. Olennaista on tunnistaa arjesta nousevat tarpeet, koota niiden ympärille tarvittava osaaminen ja viedä syntyvät ratkaisut takaisin urheilun käytäntöihin.

Suomella on osaamispohja rakentaa toimintakulttuuria, jossa käytännön kysymykset ohjaavat tutkimusta ja kehittämistä, uusi tieto siirtyy valmennukseen ja kokemukset synnyttävät uusia kehityskysymyksiä. Systemaattinen TKI-toiminta muodostaa näin jatkuvan oppimisen ketjun ja vahvistaa suomalaisen huippu-urheilun kansainvälistä kilpailukykyä. Keskeiseksi kysymykseksi nousee lopulta suomalaisen urheilun yhteinen tahtotila. Kuinka vahvan aseman haluamme rakentaa eri toimijoiden väliselle yhteiselle TKI-toiminnalle suomalaisen huippu-urheilun tulevaisuudessa?

Kirjoittaja Tomi Vänttinen toimii KIHUssa johtavana asiantuntijana ja TKI-tiimin esihenkilönä. Hänen vastuulleen kuuluu KIHUn TKI-toiminnan johtaminen ja kehittäminen.

Tämä kirjoitus on osa Huippu-urheilun vaatimustaso -blogisarjaa, jossa syvennetään KIHUn johdolla tehdyn Huippu-urheilun kansainvälinen vaatimustaso ja menestystekijät -selvityksen teemoja ja niiden merkitystä suomalaisen huippu-urheilun arjessa. Tietotyöhankkeen sivuilta löytyvää materiaalia saa vapaasti hyödyntää ja jakaa eteenpäin