– Urheilijoiden äänen parempaan huomioimiseen on herätty maailmalla sekä urheilijoiden oman aktiivisuuden että urheiluorganisaatioiden hallintoepäselvyyksien kautta. Suomi on mukana EU:n rahoittamassa SAPIS-hankkeessa, jossa kartoitetaan urheilijavaikuttamisen nykytilaa Euroopassa ja pohditaan keinoja tilanteen parantamiseksi. Tämä selvitys tuottaa tietoa kansallisesta tilanteesta ja täydentää näin eurooppalaista näkökulmaa, toteaa SAPIS-johtoryhmän ja kansallisen urheilijaverkoston jäsen Harri Syväsalmi.
Hankkeen tulosten mukaan käytännöt urheilijoiden osallistamisessa lajiliittojen päätöksentekoon ovat Suomessa kirjavia. Lajiliitoille suunnatun kyselyn tulosten mukaan hallitusjäsenenä urheilijoita oli 18 prosentissa lajiliitoista. Lisäksi urheilijavaliokunta on 10 prosentissa ja yksittäisiä urheilijaedustajia eri valiokunnissa tai työryhmissä löytyi 61 prosentista lajiliittoja. Yleisin tapa huomioida urheilijan näkökulma on epävirallinen: keskustelu, kysely, haastattelu tai valmentajan kautta saatu tieto.
Hankkeessa tehdyissä haastatteluissa kävi ilmi, että Suomessa toimii pieni joukkue aktiivisia urheilijavaikuttajia, joiden keskeiset kiinnittymispinnat ovat Suomen Olympiakomitean urheilijavaliokunta sekä jalkapallon ja jääkiekon pelaajayhdistykset. Urheilijat kokivat, että vahva verkostoiminen, oma halu ja uteliaisuus sekä urheilun kautta rakentunut monitasoinen asiantuntemus lajista ja urheilusta olivat heidän vahvuuksiaan. Suurimmat haasteet liittyivät resursseihin.
– Urheilijoiden vaikutusmahdollisuudet ja -kanavat pohjautuvat Suomessa vahvasti epävirallisiin käytäntöihin. Niiden rinnalle tarvitaan virallisia rakenteita ja käytäntöjä sekä demokraattisesti valittuja urheilijaedustajia, jotta urheilijat saavat vaikutusvaltaa heitä koskeviin päätöksiin, toteaa KIHUn asiantuntija Jari Lämsä.
Selvityksen pohjalta esitetään kehitysehdotuksia suomalaisten urheilijoiden äänen voimistamiseksi. Keskeinen rakenteellinen ehdotus on kansallisen urheilijajärjestön aikaansaaminen edistämään urheilijoiden vaikutusmahdollisuuksia. Urheilijoiden lajikohtaista organisoitumista sekä lajien välistä urheilijayhteistyötä tulisi vauhdittaa. Lisäksi urheilujärjestöt voisivat laatia yhteistyössä urheilijaedustajien kanssa yleiset suuntaviivat urheilijaedustajien valintaan ja osallistumiseen urheilujärjestöjen hallintoon.
Linkki julkaisuun:
Lämsä, J., Holopainen, A. & Nieminen, M. URHEILIJOIDEN ÄÄNI: Selvitys urheilijoiden vaikutusmahdollisuuksista Suomessa. KIHUn julkaisusarja, nro 83. Jyväskylä 2021.
Verkkojulkaisu: https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2021_lms_urheilijoi_sel93_29624.pdf