Kokeiluhankkeen arvioinnin perusteella kokeilun yhteisiä sisältöjä hyödynnettiin kouluissa monipuolisesti. Soveltuvuuskoe oli käytössä kaikissa arviointiin osallistuneista kouluista. Kasva urheilijaksi -sisältöjä ja harjoituskirjoja hyödynnettiin lähes kaikissa kouluissa ja noin puolet kouluista onnistui toteuttamaan 10 tuntia liikuntaa ja urheilua koulupäivään kytkettynä. Digitaalisia välineitä koulut hyödynsivät oppimisen tukena hyvin vaihtelevasti.
Urheiluyläkoulukokeilussa mukana olevat oppilaat olivat urheiluoppilaskyselyn perusteella vahvasti kiinnittyneitä urheiluun ja valmiita tekemään töitä myös koulun eteen. Urheiluoppilaita voi kuvailla motivoituneiksi, harjoittelusta ja kilpailemisesta innostuneiksi. Toisaalta, osa urheiluoppilaista näytti kärsivän jonkinasteisista uupumusoireista.
– Vaikka 10 tuntia liikuntaa ja urheilua koulupäivän yhteydessä on onnistuttu toteuttamaan jo monessa koulussa, urheiluoppilaiden iltaharjoittelun määrän vähentämisessä on vielä selviä haasteita. Lisäksi merkittävällä osalla urheiluoppilaista sairastumiset ja loukkaantumiset näyttävät haittaavan harjoittelua. Kokonaisarjen kuormittavuuden seurannasta tulisikin huolehtia systemaattisesti, koska tällä hetkellä näyttää epäselvältä kenen vastuulla yksittäisen oppilaan kokonaiskuormituksen seuranta on, kertoo erikoistutkija Kaisu Mononen.
Kokonaiskuormituksen hallintaa pyrittiin parantamaan koulujen ja seurojen yhteistyöllä. Toistaiseksi yhteistyötä tehtiin kokeilukouluissa hyvin vaihtelevasti: vähimmillään yhteistyötä ei tehty lainkaan ja joillakin kouluilla oli jo pitkät perinteet seurayhteistyössä. Vain kaksi koulua raportoi toimintamallista, jossa seurojen kanssa katsotaan urheiluoppilaiden viikkoa ja siten kokonaiskuormitusta yhdessä seurojen kanssa. Monilla kouluilla yhteistyö tarkoitti muutamia tapaamisia lukukaudessa ja yhteydenpitoa tarvittaessa.
– Tiiviin yhteistyön ehdoton edellytys on siihen resursointi. Kouluissa yhteistyö seurojen suuntaan etenee, kun jollakulla on työaikaa yhteistyön tekemiseen. Yhteistyöseuroja on kuitenkin kouluilla keskimäärin yhdeksän ja keskimäärin seitsemästä eri lajista, toteaa erikoistutkija Outi Aarresola.
Resursointihaaste on ilmeinen myös yhteistyön toisella osapuolella, urheiluseuroilla. Jos seuralla ei ole palkattua valmennushenkilöstöä, ei yhteistyöhön liikene kovinkaan paljon aikaa. Osa kouluista raportoi myös, että seurojen tietoisuus ja asenteet yhteistyötä kohtaan ovat vielä puutteelliset. Joillakin paikkakunnilla urheiluakatemiasta on muodostunut tärkeä yhteistyön edistäjä.
Arvioinnin aineiston muodostivat 19 kokeilukoulun itsearviointilomakkeet sekä urheiluoppilaskysely, johon vastasi 465 oppilasta. Lisäksi kerättiin muuta kokeiluun liittyvää aineistoa. Kokeiluhanke ja sen arviointi jatkuu vielä lukuvuoden 2019–2020. Kokeiluhankkeen loppuarviointi ilmestyy vuoden 2020 loppupuolella.
Linkki julkaisuun:
Nieminen M., Mononen K. ja Aarresola O. Urheiluyläkoulukokeilun arviointi, lukuvuosi 2018-2019. KIHUn julkaisusarja nro 68. ISBN 978-952-7290-07-1 (verkkojulkaisu), ISSN 2489-8317 (verkkojulkaisu). Jyväskylä 2019. https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2019_nie_urheiluylk_sel40_89002.pdf