Valmentajien työsopimukset ja työn johtaminen – selvitys kuuden urheilutyönantajan käytännöistä

Huippu-urheilun instituutti KIHUn ja Suomen Ammattivalmentajat ry:n (SAVAL) toteuttaman selvityksen mukaan valmennustyön hallintaa ja valmentajien työhyvinvointia voitaisiin vahvistaa selkeämmillä työnkuvauksilla ja työajanseurannan käytänteillä, ennakoimalla työn rytmitystä, mahdollistamalla valmentajan osaamisen kehittäminen työnkuvassa sekä varmistamalla työyhteisössä selkeät toimintatavat ongelmatilanteiden varalle.

Huippu-urheilun instituutti KIHUn ja Suomen Ammattivalmentajat ry:n (SAVAL) toteuttamassa selvityksessä kartoitettiin valmentajien työsuhteita ja työn johtamisen erityispiirteitä kuuden urheilutyönantajan näkökulmasta. Syksyllä 2024 haastatellut organisaatiot olivat Olympiavalmennuskeskukset Helsinki ja Vuokatti-Ruka, Suomen Palloliitto ja Suomen Urheiluliitto sekä urheiluseurat Ilves ry ja Olarin Voimistelijat ry. Selvitys nosti esiin valmennustyön keskeisiä kehittämiskohteita sekä hyviä käytäntöjä työnantajien kokemusten pohjalta.

Selvityksen perusteella valmennustyön epävarmuutta lisäävät piirteet, kuten määräaikaiset työsopimukset, moninaiset työnkuvat ja epäsäännölliset työajat, näkyvät myös työnantajien kokemuksissa. Keskeisimmiksi haasteiksi nousivat työsopimusten jatkuvuuden ja rahoituspohjan epävarmuus, työnkuvien ja vastuiden epäselvyydet, työajan seurannan vaikeudet, valmentajien jaksamisen haasteet sekä hallinnolliset ja juridiset kysymykset valmennustyöstä.

Selvitys esittää käytännönläheisiä toimia, joilla voidaan vahvistaa valmennustyön hallintaa ja valmentajien työhyvinvointia. Näitä olivat esimerkiksi selkeästi määritellyt työnkuvaukset ja työajanseurannan käytänteet, ennakoiva työn rytmitys, valmentajan osaamisen kehittämisen mahdollistaminen työnkuvassa sekä työyhteisön selkeät toimintatavat ongelmatilanteiden varalle.

– Valmentajilta odotetaan yhä ammattimaisempaa otetta, mutta työn rakenteet eivät aina tue tätä kehitystä. Onnistunut henkilöstöjohtaminen ja työn hallinta rakentuvat ennen kaikkea selkeistä ja työyhteisössä yhteisesti sovituista käytännöistä, toteaa KIHUn arvioinnin ja seurannan asiantuntija Akseli Holopainen.

Tulevaisuudessa valmennustyön ammattimaistumisen kannalta keskeisiä haasteita ovat työsuhteiden pitkäjänteisyyden turvaaminen, rahoituspohjan vahvistaminen sekä työehtojen ja joustavien sopimusmallien syvällisempi ymmärtäminen. Kestävän perustan rakentaminen edellyttää sekä työnantajaosaamisen vahvistamista että rakentavaa ja jatkuvaa vuoropuhelua työnantajien ja valmentajien välillä erityisesti työehtoja, työaikaa ja työn organisointia koskevissa kysymyksissä.

– Selvitys on tärkeä ja merkittävä lisä aiempiin Valmentaminen ammattina -selvityksiin. Kuten selvitys hyvin tuo esiin, työsuhteiden jatkuvuus sekä selkeät ja ennakoitavat työehdot luovat perustan valmentajien työhyvinvoinnille ja laadukkaalle valmennustyölle. Valmentajana kehittyminen edellyttää pitkäjänteisyyttä, pysyvyyttä ja mahdollisuutta tehdä työtä täysipainoisesti – johdonmukaisissa ja suunnitelluissa olosuhteissa, kommentoi Suomen Ammattivalmentajat ry:n (SAVAL) toiminnanjohtaja Raino Nieminen.

Raportti

Holopainen Akseli, Blomqvist Minna, Lämsä Jari (2025). Valmentajien työsopimukset ja työn johtaminen – Selvitys kuuden urheilutyönantajan käytännöistä. KIHUn julkaisusarja, nro 88. https://tuotostietokanta.kihunet.fi/tuotokset/download/?file=2025_hol_valmentaji_sel21_91591.pdf

Lisätiedot

Akseli Holopainen, asiantuntija, KIHU, p. 041 7313 529, akseli.holopainen@kihu.fi