Valmentamisen psykologiaa Kohtaava valmentaja -hankkeen kautta
Joulukuussa 2025 päätökseen tulevassa Keski-Suomen liiton rahoittamassa Kohtaava valmentaja -hankkeessa johtoajatuksena on ollut kannustaa urheiluseuratoimijoita erityisesti paikallisesti – mutta myös valtakunnallisesti – mielen hyvinvoinnin edistämiseen lasten ja nuorten urheilussa. KIHUn toteuttamassa kaksivuotisessa hankkeessa valittujen toimenpiteiden taustalla on ollut laaja-alaiseen hyvinvointiteoriaan (PERMA) pohjautuva MIELI ry:n Nuori mieli urheilussa -konsepti.
Kohtaava valmentaja -hankkeen päämääränä on ollut lisätä keskustelua ja tietoisuutta mielen hyvinvoinnin edistämisen merkityksestä urheilun kontekstissa. Hankkeen alkuvaiheessa julkaistu Niilo Konttisen blogikirjoitus nosti esille urheiluseurojen potentiaalin lasten ja nuorten psykososiaalisen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Tämä kirjoitus vie aiemmin esiteltyä näkökulmaa eteenpäin hankkeen konkreettisten toimenpiteiden läpikäynnin kautta. Kokoamme yhteen sen, mitä olemme kahden vuoden aikana työstäneet eri urheilutoimijoiden kanssa, millaisia oivalluksia matkan varrella on syntynyt, ja mitä voisimme jatkossa tehdä entistä paremmin.
Yhtenä hankkeen toimenpiteenä on ollut Kohtaava valmennus -seminaarit, joiden kautta olemme halunneet herättää laajempaa keskustelua mielen hyvinvoinnin tärkeydestä urheilussa sekä innostaa seuroja ja valmentajia aiheen äärelle. Vuoden 2024 seminaarin kantavana teemana oli myönteinen vuorovaikutus. KIHUn, MIELI ry:n ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä toteutettu kokonaisuus tarjosi valmentajille ja muille seuratoimijoille konkreettisia työkaluja ja esimerkkejä siitä, miten mielen hyvinvointia voisi vahvistaa arjen kohtaamisissa ja valmennustilanteissa.
Vuoden 2025 seminaarissa järjestäjinä toimivat KIHUn lisäksi MIELI ry ja Suomen Valmentajat. Seminaarissa näkökulmaa laajennettiin valmentamisen psykologiaan sekä urheilijan ja valmentajan mielen hyvinvointiin. Monipuolisella puhujakattauksella haluttiin tuoda näkyväksi valmennusosaamisen kehittämistä, valmennustyön vaativuutta ja arvostusta sekä urheilijan osallisuutta niin käytännön esimerkkien kuin tutkimusnäyttöönkin nojaten.
Seminaarit herättivät laajaa kiinnostusta urheilutoimijoiden keskuudessa, ja onnistuimme kokoamaan paikalle suuren joukon valmentajia, seuratoimijoita ja aiheesta kiinnostuneita keskustelemaan mielen hyvinvoinnista sekä paikan päälle että etäyhteyksien välityksellä. Saimme seminaareista paljon positiivista palautetta: erityisesti aiheen esille nostamisesta ja siitä, että teemat koettiin tarpeellisiksi ja ajankohtaisiksi. Seminaarit tavoittivat osallistujia myös valtakunnallisesti, mikä vahvisti käsitystä siitä, että mielen hyvinvoinnin teemat puhuttelevat urheilukenttää laajasti.
Hankkeen toisena keskeisenä tavoitteena on ollut vahvistaa valmentajien mielen hyvinvointia tukevaa valmennusosaamista sekä jalkauttaa MIELI ry:n Nuori mieli urheilussa -konseptia keskisuomalaisiin urheiluseuroihin. Tämän saavuttamiseksi toimenpiteiksi valittiin työpajaprosessit ja siihen yhdistetyt harjoitustapahtumavierailut sekä seurasparrauspilotoinnit. Lisäksi yhteistyöpyyntöjen myötä työpajoja ja hankkeen viestiä vietiin myös lajiliittojen koulutuksiin, VATin lähipäiviin sekä eri projektien verkostoitumistilaisuuksiin.
Syksylle 2024 ja keväälle 2025 rakennettujen 3–4 kerran työpajaprosessien tarkoituksena oli toimia matalan kynnyksen kohtaamispaikkana, jossa työpajan vetäjien teema-alustusten lisäksi osallistujat pääsivät pysähtymään, pohtimaan ja vaihtamaan ajatuksia toistensa kanssa. Harjoitustapahtumavierailut tarjosivat mahdollisuuden sparraukseen omassa toimintaympäristössään. Seurasparrauspilotoinnilla pyrittiin puolestaan tukemaan seuratasolla tehtävää jalkautustyötä hankkeessa kehitetyn seuratyökalun avulla.
Työpajaprosesseihin osallistui yhteensä yli 100 valmentajaa ja seurapäättäjää. Osallistujajoukko oli motivoitunutta ja valveutunutta. Työpajat koettiin sekä omaa toimintaa vahvistaviksi että uusia ideoita tuoviksi. Monet löysivät prosessin aikana myös kehityskohteita, kuten myönteisyyden huomioimisen valmennusarjessa. Työpajojen jälkeen valmentajat kertoivat aikovansa kerrata materiaaleja, syventää osaamistaan sekä rakentaa omiin valmennusryhmiinsä mielen hyvinvoinnin kausisuunnitelmia. Myös harjoitustapahtumavierailuihin sekä seurasparraukseen osallistuneet valmentajat ja seuratoimijat pitivät sparrauksia antoisina ja selkeästi omaa työtään tukevina.
Käydyt keskustelut olivat antoisia ja arvokkaita myös meille työpajaprosessien vetäjille. Harjoitustapahtumavierailut tekivät konkreettiseksi sen, kuinka erilaisia eri lajien valmentajien arjen realiteetit ja toimintaympäristöt voivat olla. Seurasparrauksiin ja työpajoihin osallistuneilla oli jo paljon olemassa olevaa mielen hyvinvointia tukevaa valmennusosaamista sekä työkaluja. Hyvien ja toimivien käytänteiden jakamiselle olisi jatkossakin tärkeää varata aikaa niin seuran sisällä, lajien välillä kuin valmentajakoulutuksissakin. Lisäksi olisi tärkeää ylläpitää avointa vuoropuhelua myös vanhempien ja koulun kanssa.
Suomalaiset urheiluseurat ovat merkittävä voimavara lasten ja nuorten psykososiaalisen kasvun ja kehityksen tukemisessa yhteiskunnassa. Edellä mainituilla toimenpiteillä olemme pyrkineet vahvistamaan mielen hyvinvointia tukevaa valmennuskulttuuria. Nuori mieli urheilussa -sisältöjen ja materiaalien lisäksi nyt julkaistut työpajatulokset ja seuratyökalu tarjoavat välineitä sille, että tämä työ voi jatkua ja laajentua myös hankkeen jälkeen jokaisessa seurassa, joka haluaa rakentaa lapsille ja nuorille hyvän paikan kasvaa ja kehittyä.
Kaiken kaikkiaan kohtaava valmentaja -nimeen kiteytyy kaksi toisiinsa kietoutuvaa ajatusta: aidon ja läsnä olevan kohtaamisen, joka mahdollistaa lasten ja nuorten näkemisen ja kuulemisen, sekä valmentajan vastuun ja aloitteellisuuden suhteessa lapseen ja nuoreen. Jotta valmentaja voi onnistua tässä tehtävässä, valmentaja tarvitsee tuekseen ensisijaisesti oman seuransa, mutta myös laajempaa tukea urheilun eri toimijoilta ja organisaatioilta.
Kirjoittaja Anna Saarela toimii hanketyöntekijänä ja valmennuksen asiantuntijana KIHUn Kohtaava valmentaja -hankkeessa, valmentaa luistelua jääkiekon puolella ja on valmistumassa valmennustieteen maisteriksi. Annaa kiinnostaa mielen hyvinvointi ja vastuullisuus lasten ja nuorten urheilussa.
Kirjoittaja Niilo Konttinen toimii urheilupsykologian johtavana asiantuntijana KIHUssa. Hän on tutkinut viime vuosina mm. lasten ja nuorten urheiluun liittyviä motivaatiotekijöitä, koettua pätevyyttä sekä drop out -ilmiötä.
Lue lisää Kohtaava valmentaja -hankkeesta: www.kihu.fi/kohtaavavalmentaja