Vuokatissa syvennyttiin urheiludatan hyödyntämisen nykytilaan Suomessa

Kaksipäiväisillä urheilun dataseminaaripäivillä 2.-3.10. pureuduttiin urheiluun liittyvään dataan ja sen hyödyntämiseen niin urheilun verkostojen, teknisten ratkaisujen kuin TKI-hankkeiden kautta. Hybriditoteutuksen läpi vedetty tapahtuma kokosi parhaimmillaan noin 40 osallistujaa paikan päälle ja tuplaten etäyhteyden päähän. Ensimmäistä kertaa tässä mittakaavassa järjestetyt dataseminaaripäivät organisoitiin Jyväskylän yliopiston (JYU) Vuokatin liikuntateknologian yksikön, Suomen Olympiakomitean ja Huippu-urheilun instituutti KIHUn yhteistyönä.

Keskiviikon aamupäivä rakentui Suomalaisen urheilun TKI-verkoston datapäivän ympärille. Viime vuonna aloittanut verkosto on koonnut aktiivisesti jo nyt yhteen urheilun eri toimijoita jakamaan tietoa ja osaamista sekä edistämään yhdessä urheilun TKI-toimintaa.

Verkosto ylläpitää mm. projekti- ja hanketietokantaa, josta löytyy nyt 125 urheiluun liittyvän TKI-hankkeen tai -toiminnan avaintiedot. Lisäksi verkoston toimijoiden tietokanta tarjoaa hyödyllistä dataa mm. osaamisen paremman löydettävyyden muodossa. Pian julkaistaan myös avoin TKI-ideapankki, johon on mahdollista ehdottaa ideoita, joita voisi yhdessä alkaa ratkaisemaan tai kehittämään TKI-toiminnan kautta.

– Selvästi nähdään, että esim. urheilun TKI-verkosto on paikka, jossa voidaan jakaa avoimesti tietoa eri toimijoiden välillä. Ja tietoa myös siitä, mitä eri lajien toimintaympäristöjen välillä tapahtuu. On hyvä tilanne, että meillä on tässä jo 37 toimijaa mukana tällä hetkellä. Nyt on hyvä vauhti päällä ja jatketaan samalla tavalla yhdessä asioita kehittäen, kertoo urheilun TKI-verkoston koordinaattori Akseli Holopainen KIHUsta.

Aamupäivässä syvennyttiin myös digitalisaation kansalliseen kehitystyöhön Olympiakomitean vetämänä, kuultiin Jyväskylän yliopiston kehitystyöstä urheiludatan ympärillä sekä saatiin konkreettisia esimerkkejä data-analytiikan mahdollisuuksista raportoinnissa ja tiedolla johtamisessa.

Joissakin lajeissa datan hyödyntäminen on jo laaja-alaisempaa ja siihen panostetaan merkittävästi. Mm. Jääkiekkoliitossa ja Palloliitossa data-asioita kehitetty vahvasti jo pidemmän aikaa. Datan tulee ensisijaisesti hyödyntää valmennusta ja harjoittelua, mutta toisaalta myös tehostaa esim. hallintoa.

– Tärkeintä loppupeleissä on urheilija. Sen takia valmentajat on töissä, sen takia seurat on olemassa ja sen takia me kaikki työkaluvalmistajat tehdään töitä, että olisi mahdollisimman hyviä työkaluja, jotka tukevat sitä urheilijalähtöistä valmentamista. Meidän lähestymisemme on ollut se, että pitää olla hyvä työkalu, jota halutaan ensisijaisesti käyttää, kertoi operatiivinen johtaja Toni Eskola Qridistä.

Iltapäivällä paneuduttiin urheilijalähtöisen datan ja urheilijan arkea helpottavan digitaalisen ratkaisun kehittämisen nykytilaan. Vauhtia kansallisen urheilun ja liikunnan tietovarannon kehittämiseen on saatu mm. juuri päättyneen kuuden kuukauden mittaisen Datalla parempia palveluita -muutosohjelman kautta. Siinä oli mukana Sports Data Hub -kehittäjätiimi, josta vastaavat Suomen Olympiakomitea, KIHU, Jyväskylän yliopisto, Urhea-säätiö ja Olympiavalmennuskeskus Helsinki.

Niin sanotun urheilupalvelun konseptin ideana on saattaa hajallaan oleva urheiluun liittyvä tieto samaan palveluun. Tällä helpotetaan reaaliaikaisen tilannekuvan saamista urheilijan/joukkueen harjoittelusta ja tilanteesta. Jo pelkästään erilaisia niin subjektiivisia kuin objektiivisia harjoittelun seurannan mittareita on paljon ja usein hajallaan eri järjestelmissä tai vihkoon merkattuina, kuten Oona Kettunen kertoi seminaariyleisölle. Onnistuessaan ja laajentuessaan yhteistä dataa eri lähteistä kokoava palvelu voisi olla laajennettavissa kaikkein liikunnan harrastajien käyttöön.

– Ehkä keskeinen havainto sen lisäksi, että päästiin muutosohjelmassa kehittämään varsinaista urheilupalvelua, oli vaikuttavuuden lisäksi se, että nähtiin aika laajasti kehittämisprosessin aikana, että kun urheilussa kehitetään palveluita, niitä voidaan skaalata myös koko kansan liikunnallisen elämäntavan tueksi. Tämä oli tärkeä havainto tämän muutosohjelman aikana, kertoo Olympiakomitean digipäällikkö Juha Saapunki.

Toisena seminaaripäivän kuultiin KUHA 2 -hankkeen tuloksista sekä pian käynnistyvän KUHA 3 -hankkeen tavoitteista (KUHA = Kainuun urheilun ja hyvinvoinnin data-analytiikan ohjelma).

Kaikki KUHA-hankkeet ovat rakentaneet hiljalleen ja pala palalta huippu-urheilun yhteistä data-allasta.

KUHA 1 -hankkeessa selvitettiin vaatimuksia data-altaalle sekä toimintamalleja ja käyttöehtoja. Lisäksi valmisteltiin pilottitapauksia ja rakennettiin kumppanuus CSC:n suuntaan. KUHA 2 -hankkeessa UTV-alustaa (Urheilun tietovaranto) hyödyntäen rakennettiin data-altaan visualisointityökalun prototyyppi. Nyt alkavassa KUHA 3 -hankkeessa tehdään tuotantoversio data-altaasta ja datan visualisoinnista luoden rajapinta myös 360° Training -sovellukseen. Tässä vaiheessa aloitetaan myös ensimmäisen pilottivaihe urheilijoiden kanssa. Hankkeen päätoteuttaja on JYU-Vuokatin liikuntateknologian yksikkö ja osatoteuttajia Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) sekä CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy.

– Nyt järjestyksessään kolmannessa KUHA-hankkeessa on tarkoitus viedä päätökseen tämä työ siinä mielessä, että data-allas valmistuu ja visualisointityökalu on myös valmis niin, että voidaan lähteä ensimmäistä datankeruupilottia toteuttamaan täällä Vuokatin toimintaympäristössä. Tähän liittyy myös se, että kaikki nämä tietosuoja-asiat on ratkaistu sen mukaisesti, että tätä datankeruuta voidaan lähteä toteuttamaan, kertoo projektipäällikkö Anni Hakkarainen JYU-Vuokatin liikuntateknologian yksiköstä.

Tärkeänä osana KUHA 2 -hanketta oli tietosuojakysymysten selvittäminen liittyen urheilijadatan keräämiseen ja käyttämiseen liittyvässä palvelussa. CSC:n Maija Ronkaisen johdolla tehty tietosuojaraportti kertoo keskeisimmät toimenpiteet sekä rajoitteet, jotka tulee huomioida lopullisen palvelun rakentamisessa.