Perusliikuntamuodot pysyvät suosituimpina, jooga ja e-urheilu uusia tulokkaita
Aikuisväestön yleisimmin ilmoittamat liikuntaharrastukset pysyvät samoina vuosikymmenestä toiseen. Näitä ovat omaehtoisesti harrastetut perusliikuntamuodot eli kävely, pyöräily, uinti, maastohiihto ja juoksulenkkeily. Tähän joukkoon on noussut myös kuntosaliharjoittelu, josta on tullut kävelylenkkeilyn jälkeen yleisin liikuntaharrastamisen muoto.
Seuravaksi yleisimpiä harrastuksia naisten parissa ovat voimistelu, ryhmäliikunta, jooga ja tanssi. Naiset myös käyttävät yksityisten palveluja miehiä enemmän. Miehet harrastavat puolestaan palloilulajeja ja liikkuvat naisia enemmän urheiluseuroissa.
Noin 40 prosenttia suomalaisista haluaa aloittaa seuraavan vuoden aikana uuden liikuntaharrastuksen. Suosituinta ei ole varsinaisesti uuden lajin aloittaminen vaan liikunnan harrastamisen aloittaminen yleisesti. Naisten nimeämistä uusista harrastuslajeista huomiota herättää joogan kasvava suosio ja miesten nimeämistä lajeista e-urheilun kasvava suosio.
Harrastuksiin kuljettujen matkojen pituudet vaihtelivat suuresti eri lajien välillä. Kilometrien vaihtelu syntyy harrastajien määrästä, harrastuspaikkojen etäisyyksistä sekä viikoittaisesta harrastustiheydestä. Väestötasolla kuljettuja kilometrejä kertyy eniten kuntosaliharjoittelusta, kaikkiaan noin 11 miljoonaa kilometriä viikoittain. Omiin liikuntaharrastuksiin liittyvien matkojen lisäksi arviolta 23 prosenttia väestöstä kyyditsee perheenjäseniä tai muita henkilöitä liikuntaharrastuksiin. Kyyditseminen koskee erityisesti perheellisiä.
Viidennes väestöstä tekee liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyötä, mutta työ kasautuu harvoille
Liikunnan ja urheilun alueella vapaaehtoistyötä tekee noin viidennes väestöstä, eli noin 850 000 ihmistä. Vapaaehtoistyötä tekevien kesken työ ei jakaudu tasan, vaan eniten tekevä kymmenesosa tekee yli puolet koko vapaaehtoistyön tuntimäärästä. Keskimäärin vapaaehtoistyötä tehdään 7,3 tuntia kuukaudessa. Vapaaehtoistyötunnit yhteen laskettuna vapaaehtoistyön taloudellinen arvo on arviolta 0,9–1,5 miljardia euroa.
Vapaaehtoistyöhön osallistuminen on yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa, mikä on tyypillistä juuri liikunnan ja urheilun alalla. Sosioekonomisesti tarkasteltuna vapaaehtoistyötä tekevät erityisesti perheelliset sekä taloudellinen ja ammatillinen keskiluokka. Yleisin vapaaehtoistyön muoto on talkootyö, mutta nuorilla painottuvat erityisesti valmennus- ja ohjaustehtävät. Urheiluseuran tai muun liikuntajärjestön jäsenenä puolestaan on 23 prosenttia väestöstä, eli noin 960 000 15–74-vuotiasta.
Kaikkiaan liikunnan ja urheilun kansalaistoimintoihin otti osaa muutoin kuin itse harrastamalla, eli vapaaehtoistyötä tekemällä, muuten osallistumalla tai jäsenyyden kautta, peräti 43 prosenttia aikuisväestöstä. Se tarkoittaa väestötasolla noin 1 760 000 yli 15-vuotiasta osallistujaa.
– Yhteisöllisyys on tärkeä osa liikuntaa ja seuratoimintaa ja tekee siitä yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää, sanoo Lisää liikettä -yksikön johtaja Pekka Nikulainen Suomen Olympiakomiteasta. – Nyt urheiluseuroilla ja muilla toimijoilla on tuhannen taalan paikka kannustaa loputkin suomalaiset liikkumaan.
Raportti:
Jarmo Mäkinen (toim.), Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2018. KIHUn julkaisusarja, nro 67. ISSN 2489-8317, ISBN 978-952-7290-05-7 (PDF). https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2019_jar_aikuisvest_sel71_85829.pdf