Moniammatillisen asiantuntijatoiminnan kehittämiseen 6,5 miljoona euroa kolmessa vuodessa – merkittävä resurssi suomalaisessa huippu-urheilussa

Valtakunnalliset urheiluakatemiat ja valmennuskeskukset ovat kasvaneet keskeisiksi huippu-urheilukeskittymiksi suomessa. Vuonna 2022 kuudessa valtakunnallisessa keskuksessa harjoitteli yhteensä yli 11 tuhatta akatemiaurheilijaa, joista noin kaksi tuhatta toimi maajoukkueurheilijoina tai huippu-urheiluyksikön tukiurheilijoina. Toiminnan laajentumista on vauhdittanut osaltaan vuoden 2018 liikuntapoliittisen selonteon esittämät toimenpiteet, joiden mukaan valtion huippu-urheilurahoitusta tulee lisätä 2020-luvulla ja suunnata erityisesti urheilijan uralle valmistavaan nuoruusvaiheeseen (Valtioneuvosto 2018).

Selonteon esittämät toimenpiteet realisoituivat vuonna 2020 kolmen vuoden erityismäärärahan muodossa, jossa asiantuntijatoiminnan kehittämiseen kohdistettiin resursseja yhteensä 6,5 miljoonaa euroa. Tästä viisi miljoonaa suunnattiin valtakunnallisille keskuksille. Asiantuntijatoiminnalla tarkoitetaan moniammatillista, eri asiantuntija-alojen välistä yhteistyötä valmentautumisen tueksi.

Panostus valmennuksen kehittämiseen voidaan nähdä huippu-urheilun näkökulmasta merkittävänä. Taulukossa 1 on kuvattu valtionavustuksen muutosta vuosien 2019–2022 välisenä ajanjaksona, jossa asiantuntijatoimintaan suunnattu panostus on ollut valtakunnallisissa keskuksissa keskimäärin 61–63 prosenttia koko valtionavusta. Lisäksi valtakunnalliset keskukset ovat panostaneet myös omia resursseja moniammatillisen tiimitoiminnan kehittämiseen. Tässä blogitekstissä tarkastellaan, mitä näillä lisäpanostuksilla on saatu aikaan, ja mitkä ovat onnistuneen moniammatillisen tiimityön keskeisimpiä tunnuspiirteitä.

TAULUKKO 1. Keskusten valtionavustukset 2019–22, asiantuntijatoimintaan (AT-avustus) kohdennettu avustus 2020–22 (€) sekä asiantuntija-avustuksen osuus kokonaisavustuksesta 2020–22 (%). Lähde: OKM 2022.

Moniammatillinen tiimityö on kehittänyt valtakunnallisten keskusten valmennuskulttuuria ammattimaisempaan suuntaan (Lue myös: Palveluista moniammatillisiksi tiimeiksi – asiantuntijatoiminta valtakunnallisissa huippu-urheilukeskuksissa 2019–2022). Asiantuntijaresurssien kasvaminen on mahdollistanut vahvemman sitoutumisen valmennustoimintaan, kun palkkauksia on kyetty kehittämään epäsäännöllisistä ostopalveluista ja osa-aikaisista työsuhteista päätoimisiksi. Tämä on muuttanut asiantuntijatoiminnan luonnetta palvelumuotoisista ”yksittäisistä vastaanottokäynneistä” tiiviimpään lajiympäristössä tapahtuvaan yhteistyöhön. Keskukset ovat kohdistaneet asiantuntijatoimintaa erityisesti valtakunnallisiin lajikumppaneihin ja paikallisesti tunnistettuihin painopistelajeihin.

Kuviossa 1 esitetään pääasiassa maajoukkuetason urheilijoiden arvioita omasta asiantuntijatuesta valtakunnallisissa keskuksissa. Asiantuntijatoiminnan nähtiin edistävän monipuolisesti urheilijoiden suorituskykyä muun muassa tehostamalla vammoista kuntoutumista, vahvistamalla urheilijoita psyykkisesti tai jopa tukemalla syömishäiriötapauksia. Toisaalta yhteistyössä olisi edelleen kehitettävää erityisesti tiimin sisäisen vuorovaikutuksen osalta.

KUVIO 1. Valtakunnallisissa keskuksissa harjoittelevien yli 16-vuotiaiden urheilijoiden arviot omasta asiantuntijatuesta (n = 123). Lähde: KIHU 2023.

Moniammatillisen tiimitoiminnan onnistumista määrittää ennen kaikkea toimiva vuorovaikutus, luottamus ja sitoutuminen yhteisesti tiedostettuihin tavoitteisiin. Vastaavasti heikosti toimivassa tiimissä toiminta oli hajanaista ja tiimi saattoi olla vain nimellisesti olemassa. Sisäinen epätietoisuus koettiin urheilijan osalta kuormittavana, erityisesti mikäli tiimin koordinoinnista jouduttiin ottamaan vastuuta, kun kukaan muu ei sitä tee. Monen eri jäsenen asiantuntijatiimissä avoimen ja tiiviin keskustelukulttuurin luominen on tärkeää, jotta tieto kulkisi systemaattisesti valmennuksen tueksi.

Tiimitoiminnan kehittyessä jatkuvasti on pohdittava, kuinka moneen eri lajiin ja tiimeihin eri alojen asiantuntijoilla on valmiuksia osallistua riittävän sitoutumisen ja lajierikoistumisen näkökulmasta. Toisaalta on tarkasteltava kriittisesti, tarjotaanko valmentajille aina riittävästi resursseja moniammatillisen tiimitoiminnan johtamiseen. Laadun ja systemaattisuuden kasvaessa valmentajien ja asiantuntijoiden tiimitoiminnan osaamista ja edellytyksiä olisikin edelleen vahvistettava vastaamaan nykyaikaisen yhteistyön asettamia vaatimuksia.

Moniammatillisen yhteistyön lisääntyminen on edistänyt monissa lajeissa kansainvälisen vaatimustason mukaisen toiminnan jalkautumista. Resurssien kasvamisesta huolimatta asiantuntijatoimintaa on tärkeää kohdentaa jatkossakin tarvelähtöisesti, jotta rajallisia resursseja kyetään suuntaamaan lajien ensisijaisten tarpeiden mukaisesti urheilijoiden tueksi. Tällä myös varmistetaan, että asiantuntijatukea ei ”väkisin liimata” osaksi valmennustoimintaa ilman todellista tarvetta. Palvelumuotoisesta ajattelutavasta siirtyminen kohti valmentajajohtoisesti suunniteltua tiimityötä on vaatinut uusien toimintatapojen omaksumista myös eri lähtökohdissa toimivien lajitoimijoiden osalta.

Keskukset ohjaavat asiantuntijatoimintaa vahvasti oman paikallisen toimintaympäristön pohjalta. Osassa keskuksista asiantuntijatoiminta painottuu vahvasti laajemman laji- ja seurakentän tukemiseen, kun taas osa keskittää asiantuntijaresurssinsa tiiviisti lajin maajoukkuetasolle. Valtakunnallisen tason yhteistyön kannalta olisi hyvin hedelmällistä tunnistaa keskusten paikalliset ominaispiirteet sekä tukea avoimuutta ja luottamusta eri toimijoiden välillä. Suomalaisessa huippu-urheiluverkostossa onkin ryhdytty vahvistamaan kansallisen tason yhteistyötä 2020-luvulla. Tämä voidaan nähdä mahdollisuutena edistää kansainvälisen vaatimustason mukaista valmennuskulttuuria suomessa.

Lähteet:

OKM. (2022). Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten harkinnanvaraiset kehittämisavustukset. https://okm.fi/-/urheiluakatemiat-ja-valtakunnalliset-valmennuskeskukset (Luettu 8.11.2022).

Valtioneuvosto. (2018). Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_6+2018.pdf (Luettu 24.2.2023).

Lämsä J., Holopainen A., Blomqvist M. & Mononen K. (2023). Palveluista moniammatillisiksi tiimeiksi – Asiantuntijatoiminnan arviointi valtakunnallisissa huippu-urheilukeskuksissa 2019–22. Huippu-urheilun instituutti KIHU. ISBN 978-952-7290-29-3 (verkkojulkaisu), ISSN 2489-8317 (verkkojulkaisu).

Kirjoittaja Akseli Holopainen työskentelee KIHUlla yhteiskuntatieteiden projektitutkijana. Holopainen on ollut mukana tuottamassa huippu-urheilustrategian seurantaa ja arvioinut muun muassa valtakunnallisten urheiluakatemioiden asiantuntijatoimintaa sekä urheilijoiden vaikutusmahdollisuuksia Suomessa.