Urheiluseuroihin kohdistuu ristikkäisiä ammattimaistumisen paineita

Joukkuelajien liigaseuroja ja suuria junioriseuroja käsittelevän kyselytutkimuksen mukaan ammattimaistuminen seuroissa etenee edelleen. Ammattimaistuminen näkyy seuroissa palkatun työn lisääntymisenä, toimintojen kehittämisenä sekä seuraorganisaation ja johtamiskäytäntöjen muutoksina. Myös seurayhteistyö oli vilkasta ja yritysyhteistyökumppaneita seuroilla oli keskimäärin yli 130. Tulevaisuudessa ammattimaistumisen keskeisiä kysymyksiä ovat osaaminen ja rahoitus.

Joukkuelajien liigaseuroja ja suuria junioriseuroja käsittelevän kyselytutkimuksen mukaan ammattimaistuminen seuroissa etenee edelleen. Ammattimaistuminen näkyy seuroissa palkatun työn lisääntymisenä, toimintojen kehittämisenä sekä seuraorganisaation ja johtamiskäytäntöjen muutoksina. Myös seurayhteistyö oli vilkasta ja yritysyhteistyökumppaneita seuroilla oli keskimäärin yli 130. Tulevaisuudessa ammattimaistumisen keskeisiä kysymyksiä ovat osaaminen ja rahoitus.

Tutkimuksessa selvitettiin urheiluseurojen ammattimaisuuteen liittyviä tekijöitä kohdennetulta seurajoukolta. Tutkimusaineisto kerättiin jalkapallo-, jääkiekko-, koripallo-, pesäpallo- ja salibandyseuroista, jotka pelaavat liigassa tai ovat lajin suurimpia seuroja. 170 seurasta kyselyyn vastasi 91 seuraa. 18 seuraa oli liigatoimintoihin keskittyviä liigaseuroja, 33 junioritoimintaan keskittyviä junioriseuroja ja 40 niin kutsuttuja hybridiseuroja, joilla oli sekä liigajoukkue että junioritoimintaa.

Päätoimista henkilöstöä oli eniten liigaseuroilla, keskimäärin 11 henkilöä. Liigaseuroissa huomio keskittyykin muita enemmän taloudellisiin kysymyksiin. Vastanneista liigaseuroista lähes kaikki ovat osakeyhtiöitä, ja keskimääräinen vuositulo oli 2,4 miljoonaa euroa.

– Seurat, joiden joukkue tai joukkueet pelaavat ylintä kansallista sarjaa, tasapainoilevat taloudellisten resurssien ja menestyksen tavoittelun yhteensovittamiseksi. Mitä ammattimaistuneemmasta toiminnasta on kyse, sitä suuremmat vaatimukset ulkopuolisten resurssien keräämiseksi ovat. Suomessa liigajoukkueiden rahoitus painottuu kahteen kokonaisuuteen: sponsorointi- ja mainostuloihin sekä ottelutapahtumatuloihin, kommentoi liigaseuroja tutkija Jari Lämsä.

Tutkimuksen seurojen ympärille oli muodostunut erilaisia organisaatioperheitä, jossa toimitaan saman seurabrändin alla tai esimerkiksi hallinnoidaan harjoittelutiloja yhtiön tai säätiön kautta.

– Ammattimaistumisen tarkastelussa ja tunnistamisessa on entistä enemmän käännettävä katseita yksittäisistä seuraorganisaatioista ja sisäisestä organisoinnista myös seuran toimintaympäristöön ja sidosryhmiin. Erilaisten suhteiden hallinnointiin ja kehittämiseen tarvitaan tekijöitä ja osaamista. Tällä on merkitystä sekä liigaurheilussa että junioritoiminnassa, kommentoi seurojen tilannetta tutkija Outi Aarresola.

Seuroissa aiotaan palkata tekijöitä edelleen lisää, mutta osaavien henkilöiden rekrytoinnissa sekä toimijoiden kouluttamisessa oli haasteita. Liigaurheilussa monipuolisen rahoituksen kehittäminen on urheilun ammattilaisuuden kasvun edellytys. Junioritoiminnoissa puolestaan on otettava huomioon, että ammattimaistuminen uhkaa nostaa harrastuskustannuksia edelleen.

Kyselyn teemat perustuvat aiempaan tutkimukseen urheiluorganisaatioiden ammattimaistumisesta ja kapasiteetista sekä ammattilaisurheilusta. Kysely toteutettiin vuodenvaihteessa 2020‒2021. Urheiluseurat ammattimaistumisen ristiaallokossa -raportti on osa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Huippu-urheilun instituutti KIHUn Ammattimaistuva urheilu -tutkimushanketta. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Linkki raporttiin:
Aarresola O., Lämsä J. ja Itkonen H. Urheiluseurat ammattimaistumisen ristiaallokossa. Liikuntatieteellisen Seuran Tutkimuksia ja selvityksiä nro 22 (pdf). ISBN: 978-952-5762-27-3, ISSN: 1798-2464. https://www.lts.fi/media/lts_julkaisut/lts_selvityksia/urheiluseurat-ammattimaistumisen-ristiaallokossa.pdf