Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
26.05.2021 | Blogi

KIHUn blogi: Urheiluseurojen määrän ja lajikirjon kehitys Seuratietokannan perusteella

Urheiluseurat, nuo suomalaisen liikunnan ja urheilun tukipilarit. Huippu-urheilua, lasten liikuntakasvatusta, aatteita, työpaikkaliikuntaa, joukkueena Jukolan viestiin, kaveriporukan perjantaisählyt ja saunaillat – seuratoimintaa on moneen junaan ja osa jää vielä asemallekin. Seuratietokanta on rakennettu lisäämään tietoa yhä vain monipuolistuvasta seurakentästä. Mitä sitten Seuratietokanta kertoo suomalaisten urheiluseurojen määrän kehityksestä ja lajikirjosta seuroissa?

Seuratietokanta, johon kuuluu 7571 urheiluseuraa (tilanne huhtikuussa 2021), sisältää tiedon kunkin seuran rekisteröitymisvuodesta Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään yhdistysrekisteriin. Lisäksi seura kiinnittyy tietokannassa niihin lajiliittoihin, joiden jäsenenä kyseinen seura on. Seuratietokannan määrittelyn mukaan erikoisseurat ovat yhdessä liitossa jäsenenä ja monilajiseurat vähintään kahdessa liitossa. Seuratietokanta sisältää vain edelleen voimassa olevat urheiluseurat, joten tarkkaa tietoa eri vuosikymmeninä rekisteröidyistä seuroista tietokanta ei anna. Lisäksi on huomioitava, että yhdistysten rekisteröinti aloitettiin vasta vuonna 1919, ja useat rekisterin alkuvuosina rekisteröidyt seurat ovat olleet toiminnassa jo ennen virallista rekisteröitymistään.

Tiedossa on, että 1900-luvun alkuun mennessä maassamme oli perustettu noin 300 urheiluseuraa, joissa edustettuna olivat 12 eri urheilumuotoa (Hentilä 1992). Vanhin urheiluseura Suomessa on porilainen purjehdusseura Segelföreningen i Björneborg (BSF), joka on perustettu vuonna 1856.  Purjehdusseurat olivatkin ensimmäisiä yhden lajin erikoisseuroja, kun taas esimerkiksi hiihto ja yleisurheilu kiinnittyivät useammin monia lajijaostoja sisältäviin yleisseuroihin. Vuosisadan alussa Suomessa elettiin liikunnan kansalaistoiminnan osalta järjestökulttuurin kautta, jonka aikana liikunnan ja urheilun laaja-alainen järjestäytyminen alkoi ja kiinnittyi tuolloin vahvasti yhteiskunnallisiin liikkeisiin (Itkonen 1996). Urheiluseuroja perustettiin paljon muiden järjestöjen yhteyteen, ja varsinkin jako SVUL:n ja TUL:n alaisiin järjestöihin oli omiaan lisäämään seurojen määrää.

Seuratietokanta_kuvio1

Kuvio 1. Seuratietokannan seurojen rekisteröitymisvuosikymmen

Kuviosta 1 nähdään, että vuosisadan alkupuoliskolla uusia seuroja rekisteröitiin tasaiseen tahtiin, joskin sotien aika näkynee pienenä notkahduksena 1940-luvun määrissä. Tämän jälkeen monilajiseurojen osuus seuroista alkoi pienenemään. Selkeä nousu seurojen rekisteröintien määrissä nähdään 1980-luvun kohdalla. Tämä linkittyy ennen kaikkea urheilulajien kirjon kasvuun sekä erikoisseurojen perustamisen yleistymiseen. Uusiin lajeihin perustettiin kokonaan uusia erikoisseuroja, ja lisäksi vanhoista monilajiseuroista itsenäistyi lajijaostoja kokonaan omiksi seuroikseen. 1980-lukua ja sen jälkeistä seurakentän muutosta onkin nimitetty eriytyneen toiminnan kaudeksi (Itkonen 1996). Seurakenttä kasvaa ja monipuolistuu, ja seurat eriytyvät toisistaan sekä lajivalikoiman että toimintatapojen ja -mallien kautta.

Eriytymisen kehityskulku on selkeästi nähtävissä myös, kun tarkastellaan Seuratietokannan seurojen kiinnittymistä eri lajeihin. Tarkastellaan Seuratietokannan seuroja lajeittain siten, että poimitaan kunakin vuosikymmenenä rekisteröityjen seurojen edustamista lajeista viisi yleisintä (kuvio 2). Se, mistä lajeista tämä kärkiviisikko koostuu, voi siis vaihdella eri vuosikymmeninä. Oheisessa kuvaajassa on ilmaistu niiden seurojen osuus, jotka kiinnittyvät kunakin vuosikymmenenä näihin yleisimpiin lajeihin. Kuviosta nähdään, että vuosisadan alkupuoliskolla yleisimpien lajien seurat muodostivat valtaosan kaikista seuroista. Pylväät menevät jopa yli 100 prosentin, mikä johtuu siitä, että monilajiseuroissa voivat olla edustettuina vaikka kaikki viisi yleisintä lajia, jolloin tällaiset seurat tulevat lasketuksi seurojen kokonaismäärään useamman kerran.

Oleellisin huomio kuvaajasta on yleisimpien lajien osuuden pieneneminen vuosisadan edetessä. Tämä kuvastaa edellä kerrottua lajikirjon kasvua. Vähäisin osuus viidellä yleisimmillä lajissa perustettavissa seuroissa oli 1980-luvulla, jolloin ne kattoivat vain 30 prosenttia kaikista seuroista. Seurakentän pirstoutuminen lajien osalta on siis selvästi nähtävissä.

 

Seuratietokanta_kuvio2

Kuvio 2. Seuratietokannan seurojen viiden yleisimmän lajin seurat eri vuosikymmeninä

1980-luvulla rekisteröidyt seurat jakautuvat siis hyvin paljon laajemmin useiden eri lajien kesken, kuin 1930- ja 1940-luvuilla. Kyseisenä vuosikymmenenä perustettujen seurojen lajikirjo on poikkeuksellisen tasaisesti jakautunut, sillä myöskään kaikista yleisimmän lajin seurat eivät kata kuin seitsemän prosenttia kaikista seuroista. Muina vuosikymmeninä, myös 1980-luvun jälkeisinä aikoina, kaikista yleisimmän lajin seurat kattavat yleensä vähintään yli kymmenen prosenttia kaikista seuroista.

Seuratietokannan seurojen lajeihin kiinnittymisen tarkastelu tarjoaa mielenkiintoisen huomion mahdollisesta kehityksen suunnasta seurojen lajikirjossa. 1980-luvulla perustettujen seurojen lajijakauma oli hajautuneimmillaan, mutta myöhemmillä vuosikymmenillä kehityssuunta on hieman ehkä takaisin päin: Viiden yleisimmän lajin seurojen osuus kaikista seuroista on ollut kahtena edellisenä vuosikymmenenä noin 45 prosenttia. Uusia seuroja on siis syntynyt suosittuihin lajeihin, ja näiden yleisimpien lajien osuus näyttää viime aikoina vakiintuneen. On mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan lajikirjo seuratoiminnassa jatkossa kehittyy, ja millainen tulee olemaan esimerkiksi 2020-luvun yleisimpien lajien osuus kaikista tällä vuosikymmenellä perustettavista seuroista.

 

Lähteet:

Hentilä, S. 1992. Urheilu järjestäytyy ja politisoituu. Teoksessa T. Pyykkönen (toim.) Suomi uskoi urheiluun. Helsinki: VAKP-kustannus. 133–154.
Itkonen, H. 1996. Kenttien kutsu. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. Helsinki: Gaudeamus.

Aiheeseen liittyvää:
www.seuratietokanta.fi


Kirjoittaja Sanna Pusa työskentelee KIHUlla liikunnan yhteiskuntatieteiden projektitutkijana. Pusa on osallistunut useisiin urheilun tietohankkeisiin, joissa on käsitelty muun muassa urheiluseurojen laatujärjestelmää sekä urheilujärjestöjen taloutta.