Tulokset perustuvat vuosien 2015–2018 välillä tehtyyn seurantaan ja yhteensä 756 pelaajan otokseen. Seuranta aloitettiin vuonna 2015, jolloin kaikille vuonna 2000 syntyneille tyttö- ja poikapelaajille toimitettiin vastattavaksi kyselylomake, jolla kerättiin monipuolisesti tietoa jääkiekkoilijoiden harrastustoiminnasta. Jatkossa aineistoa täydennettiin kerran vuodessa lisäämällä kunkin pelaajan kohdalle tieto siitä, oliko harrastus jatkunut.
Kaiken kaikkiaan 60 prosenttia vuonna 2014 pelaajalisenssinsä lunastaneista 14–15-vuotiaista pelaajista oli jatkanut jääkiekon pelaamista vielä kaudella 2017–18. Tyttöjen ja poikien jatkamisprosenteissa ei ollut merkittävää eroa.
Jääkiekkoharrastuksen jatkumisessa oli varsin suuria alueellisia eroja. Tyttöjen kohdalla alueelliset jatkamisprosentit vaihtelivat Lapin 20 % ja Länsirannikon alueen 80 % välillä. Pojilla vastaavasti suurin jatkamisprosentti oli Etelässä 60 % ja pienin niin ikään Lapissa 34 %.
Mitä aikaisemmin jääkiekkoharrastus oli aloitettu, sitä suuremmalla todennäköisyydellä jääkiekon pelaaminen seurassa oli jatkunut vähintään 18-vuotiaaksi asti. Alle kouluikäisenä jääkiekon aloittaneista poikapelaajista 79 % oli jatkanut harrastustaan vielä kaudella 2017–18, kun taas 10–14-vuotiaana jääkiekon aloittaneista poikapelaajista 64 % oli jatkanut pelaamista vielä kyseisellä kaudella.
Lisäksi, kaikkein todennäköisimmin jääkiekon harrastaminen oli jatkunut niiden poikapelaajien keskuudessa, jotka 14–15-vuotiaina olivat arvioineet pelaavansa aikuisiällä Liigassa (88 %) tai kansainvälisellä huipputasolla (85 %). Alhaisin jatkamisprosentti (32 %) oli heillä, jotka olivat valinneet todennäköiseksi tulevaisuuden näkymäkseen harrastekiekon.
Psykologisten tekijöiden analyysi osoitti, että poikapelaajan koetulla pätevyydellä, motivaatiolla, pitkäjänteisyydellä sekä harrastuksen parissa viihtymisellä on varsin kauaskantoisia seurauksia suhteessa harrastuksen jatkumiseen. Niin ikään joukkueen ilmapiirillä näytti olevan merkitystä poikapelaajan harrastuksen jatkumiseen.
Oheisesta raportista löytyy lisäksi tietoa mm. jääkiekon aloittamisiästä, pelaajien harjoitteluun ja muuhun liikuntaan käytetystä ajasta, pelimääristä sekä tietyistä harrastamisen taustalla vaikuttavista psykologisista tekijöistä (esim. motivaatio).
Raportti:
Jääkiekkoharrastuksen jatkumiseen vaikuttavat tekijät juniori-iässä, Konttinen N. Jyväskylä 2019. ISBN 978-952-7290-02-6, ISSN 2489-8317.
Linkki: https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2019_kon_jkiekkohar_sel18_24341.pdf