Urheilijan ja valmentajan kannalta on tärkeää, että heillä on viimeisin tutkimus- ja seurantatieto käytettävissään valmennuksen tukena. Huippu-urheilun osaamisohjelman osa-alueiden hitsautuessa yhteen tieto kulkee tutkimuksesta valmennuksen arkeen ja toisin päin. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen KIHUn johtaja Aki Salo antaa esimerkin.
– Kun tutkimus ja kehitysprojekteista saadaan uutta tietoa, niin tämä tieto viedään takaisin toimintaympäristöissä toimiville asiantuntijoille, jotka auttavat uuden tiedon käytäntöön viemisessä. Sitä kautta vaikutetaan valmennusosaamisen kehittymiseen ja valmentajien tietotaidon kasvamiseen sekä valmentajien ja urheilijoiden päivittäiseen tekemiseen. Tällä tavoin osaamisohjelman osa-alueet linkittyvät hyvin yhteen.
Urheilijan ja valmentajan arjessa osaamisohjelma näkyy etenkin asiantuntijatoimintana. Salo pitää tärkeänä, että asiantuntijat osallistuvat urheilijan ja valmentajan päivittäiseen tekemiseen, eli puhutaan osallistuvasta asiantuntijuudesta.
– Toisaalta ketjun pitää toimia myös toisin päin. Urheilijoiden valmennusprosesseissa mukana olevat eri alojen asiantuntijat pystyvät tuottamaan tietoa tutkimukseen ja kehitykseen päin ja nostamaan esille asioita, joita pitäisi tutkia tai osa-alueita, joihin tarvitaan yhteisiä suuntaviivoja. Aktiivisesti toiminnassa mukana olevat asiantuntijat pystyvät välittämään eteenpäin valmentajien ja urheilijoiden toiveita tai hahmottamaan sellaisia haasteita, joita urheilija ja valmentajakaan eivät välttämättä pysty kertomaan, Salo toteaa.
Verkostossa on voimaa myös toimintaperiaatteiden jalkauttamisessa
Kaikkia osaamisohjelman osa-alueita tehdään vahvalla verkostotyöllä. Tärkeinä yhteistyökumppaneina toimivat Olympiavalmennuskeskukset, valtakunnalliset urheiluakatemiat, muu urheiluakatemiaverkosto ja valmennuskeskukset sekä lajiliitot. Koordinoinnissa pyritään saamaan myös muut tahot, kuten esimerkiksi korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset, mukaan tukemaan etenkin TKI-toimintaa.
– KIHU ja Olympiakomitea ovat tässä koordinoijia ja vauhdittajia, mutta työ tapahtuu verkostoissa ja näkyy siellä asiantuntijatoimintana, osana valmentautumista, lajien kehitystoiminnassa, tutkimus- ja kehityshankkeina, valmennusosaamisen kasvuna, valmentajayhteisöissä, toiminnan systemaattisena seurantana ja arviointina sekä kehittämisenä, listaa Huippu-urheiluyksikön Antti Paananen.
– Verkoston hyöty näkyy myös siinä, että toimintamalleja voidaan jakaa kaikkiin toimintaympäristöihin. Esimerkkinä vaikkapa, että urheilija saa Turussa fysioterapiaa ja tulee leirille Jyväskylään. Tavoite on, että molemmissa paikoissa fysioterapiassa käytetään samoja periaatteita, jatkaa Salo.
Valmistautuminen kohti arvokisoja
Tutkittu tieto on tärkeässä roolissa myös arvokisavalmistautumisessa. Tokion ja Pekingin olympiakisojen lähestyessä osaamisohjelman työ näkyy konkreettisina toimenpiteinä esimerkiksi kehitys- ja asiantuntijatoiminnassa. Salo antaa esimerkin Tokion kisoihin liittyvistä erityisolosuhteista.
– Tokion valmistautumiseen liittyen on käynnissä projekti, jossa on selvitetty, miten kuumiin ja kosteisiin olosuhteisiin kannattaa valmistautua. Lajien erot korostuvat myös olosuhteissa: purjehtivat viettävät merellä tunteja, kun vaikkapa yleisurheilija saattaa käydä kentällä tekemässä yksittäisen suorituksen tai esimerkiksi kamppailulajien urheilijat kisaavat ilmastoiduissa sisähalleissa. Kaikille vaihtoehdoille on tehty yksityiskohtaiset, parhaan mahdollisen valmistautumisen suunnitelmat.
Arvokisavalmistautumisen koordinointi kohti Pekingin olympialaisia ja paralympialaisia tapahtuu Vuokatti-Rukan olympiavalmennuskeskuksessa ja kokonaisuutta toteutetaan Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johdolla yhdessä lajien, olympiavalmennuskeskuksen ja KIHUn kanssa.
– Arvokisavalmistautumisen toimintatapa on uudenlainen ja toimijoiden yhteistyö on tiivistä ja suunnitelmallista. Yhteistyössä on vahvasti mukana osaamisen kehittymisen ja jakamisen näkökulma, kommentoi Huippu-urheiluyksikön varajohtaja sekä Tokion ja Pekingin kisavalmisteluprosessin kokonaisuudesta vastaava Leena Paavolainen.
Osaamisohjelman käytännön esimerkkejä löytyy myös lumilajeista, kuten yhdistetystä. Yhdistetyn TKI-toiminnassa kilpailudataa haetaan automaattisesti FIS:n järjestelmistä. Datasta muodostetaan lajin päävalmentajan kanssa tehdyn vaatimusmäärittelyn mukaisia graafeja ja taulukoita, jotka kertovat urheilijan hiihtovauhdin ja mäkisuorituksen kehittymisen kausitasolla sekä useamman kauden mittaan. Lisäksi huippu-urheilun datastrategiaan liittyen on käynnissä Proof-of-Concept (POC) -projekti, jossa erilaisista datalähteistä saatavaa tietoa analysoidaan ja käytetään yhdistetyn nuorten maajoukkueurheilijoiden tilan seurantaan.
Yhdistetty on mukana myös pikkusuksen arvokisahankkeessa, jossa yhteistoimintaa ampumahiihdon, maastohiihdon ja yhdistetyn välillä on tehty valmennuksen ja huollon näkökulmasta.
– Lumilajeihin liittyvää toimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti esimerkiksi suksihuollon osalta. Tiivis kehitystyö tuotti jo tulostakin kuluneen talven hiihdon aikuisten ja nuorten MM-kisoissa, joissa sukset saivat urheilijoilta pääasiassa hyvää palautetta, muistuttaa Salo.
Osaamisohjelman eri osa-alueet:
Asiantuntijatoiminta
Asiantuntijatoiminnan tavoitteena on auttaa valmentajaa, urheilijaa ja joukkuetta kehittymään ja menestymään. Asiantuntijat toimivat osana valmentajan johtamaa moniammatillista valmennustiimiä. Asiantuntijatoiminta tukee urheilijoiden valmentautumista ja edistää kokonaisvaltaisesti urheilijan harjoitteluvalmiutta, suorituskykyä ja terveyttä. Osaamisohjelmassa tämän osa-alueen tehtävänä on kehittää ja koordinoida huippu-urheilun asiantuntijatoimintaa ja varmistaa, että samat toimintaperiaatteet ovat käytössä koko Suomessa.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta
Tutkimustoiminta luo tärkeän pohjan tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuvalle toimintatavalle. Suomessa huippu-urheiluun liittyvää tai sivuavaa tutkimusta ja huippu-urheilun kehitystyötä tehdään mm. KIHUssa, yliopistoissa, VTT:ssä, valmennuskeskuksissa ja erilaisissa teknologiayrityksissä. Osaamisohjelmassa TKI:n tehtävänä on kehittää yhteistyötä eri tahojen kanssa ja ohjata toimintaa oikeisiin kohteisiin eli viedä oikeanlaisia tutkimuksia ja kehitysprojekteja parhaille tekijöille. Lisäksi TKI-toiminta etsii lisärahoituskanavia perinteisen liikunta- ja urheilututkimusrahoituksen ulkopuolelta.
Seuranta ja arviointi
Seurannan ja arvioinnin tehtävä on tuottaa tietoa erilaisten kehitystoimenpiteiden vaikuttavuudesta. Seuranta on nimensä mukaisesti tietyn asian tai toiminnon toteutumisen mittaamista, kun taas arvioinnissa analysoidaan toiminnan tilaa ja sen edistymistä suhteessa tavoitteisiin. Pysähdytään siis miettimään, mitä on tehty ja miten asiaa voidaan parantaa tulevaisuudessa. Toimiva arviointi vaatii tuekseen vahvaa tietoperustaa. Strategiakaudella 2021-2024 tietopohjan vahvistamiseen pyritään huippu-urheiluverkoston yhteistyöllä.
Valmennusosaaminen
Huippu-urheilun osaamisohjelmassa keskitytään erityisesti valinta- ja huippuvaiheen valmennusosaamisen ja toimintatapojen kehittämiseen. Tehtävät toimenpiteet kohdistuvat valmentajiin yksilöinä, valmentajayhteisöihin ja laajempiin valmennusosaamisen verkostoihin sekä valmentajien koulutuspolkuihin. Toiminta perustuu ajantasaiseen tietoon lajin kansainvälisistä vaatimuksista sekä ohjaa valmentajia auttamaan urheilijaa ottamaan vastuun omasta kehittymisestään ja käyttämään hyväkseen omia voimavarojaan.
Huippu-urheilun strategian jalkauttamisessa korkeatasoinen osaaminen on yksi neljästä periaatteesta, jolla tavoitteiden saavuttamiseen pyritään. Osaamisohjelma on väline osaamisen tuottamiseen ja rakentuu neljästä osa-alueesta: (1) asiantuntijatoiminnasta, (2) tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta (TKI), (3) seurannasta ja arvioinnista sekä (4) valmennusosaamisesta.