Ampumahiihtäjä Jonni Mukkala suorittamassa makuuammuntatestiä Vuokatin ulkolaboratoriossa. Kuva takaviistosta, ampujan vieressä maassa myös tablet-tietokone, joka näyttää osumakohdan taululla.

Tutkimus selvittää näköfysiologian ja havaintomotoriikan yhteyttä ampumahiihdon ammuntatekniikkaan

Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikössä Vuokatissa toteutetaan 10.–15.3. tutkimusta, jossa selvitetään näkö- ja havainnointikyvyn merkitystä ampumahiihdossa sekä yhteyttä tähtäyksen tarkkuuteen ammuntasuorituksessa. Jyväskylän yliopisto toteuttaa tutkimuksen yhteistyössä Huippu-urheilun instituutti KIHUn sekä AECC University Collegen (Englanti) kanssa. Tutkimusta rahoittaa Kansainvälisen ampumahiihtoliiton (International Biathlon Union, IBU) tutkimusapurahaohjelma.

Näköfysiologiaa ja havaintomotoriikkaa ampumahiihtoammuntatekniikkaan yhdistävä tutkimuskokonaisuus alkoi jo viime syksynä. Erityisesti tähtäämisen tarkkuuteen ja tähtäämisen taitoon keskittyvän tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa näköfysiologi Zoe Wimshusrt AECC University Collegesta toteutti kyselyn kansainvälisesti ampumahiihtäjille ja ampumahiihtovalmentajille. Kyselyssä kartoitettiin heidän näkemyksiään siitä, mikä on tärkeää katseen ja silmän toiminnassa, jotta ampumahiihdossa pystyy suoriutumaan hyvin niin ammuttaessa kuin hiihdettäessä. Kyselyn perusteella valittiin näkö- ja havainnointikyvyn testit, jotka suoritettiin Vuokatissa.

Kuva. Näköfysiologi Zoe Wimshurst tutki mm. ampumahiihtäjien perifeeristä näköä. Ampumahiihtäjä Jonni Mukkala suorittamassa testiä.

Lisäksi testattavat urheilijat osallistuivat ampumatekniikkatesteihin, jotka toteutettiin Vuokatin laboratorio-olosuhteissa. Tekniikkatestit toteuttivat urheilubiomekaniikan asiantuntija Miika Köykkä KIHUsta, JYU-Vuokatin suunnittelija Keijo Ruotsalainen ja pro gradu- tutkielmaansa aiheesta työstävä liikuntabiologian maisteriopiskelija Riina Kankaanperä. Testeissä mitattiin makuuammuntaan keskeisimmin vaikuttavia tekijöitä – tähtäyksen tarkkuutta, pitoa sekä liipaisun ajoitusta ja -puhtautta. Ampumatekniikkatestien jälkeen voidaan tarkastella, ovatko näkö- ja havaintokykytesteissä selvitetyt asiat yhteydessä toisiinsa.

– Urheilijat saavat palautteen suoriutumisestaan testeissä. Tulokset analysoidaan ja raportoidaan IBU:lle, jonka jälkeen ne tulevat julkisesti jakoon. Niitä (tuloksia) hyödynnetään myös IBU:n valmentajakoulutuksissa, Köykkä kertoo.

Kuva. Miika Köykkä ja Riina Kankaanperä keskustelemassa.

Köykän ja koko tutkimustiimin toiveissa ovat jatkomahdollisuudet, joissa nyt tutkittua voisi hyödyntää ampumahiihtäjien harjoittelussa.

– Ampumahiihtäjille ei ole aiemmin tehty vastaavia ”visual skills” -testejä. Tämä on oiva mahdollisuus oppia, mitä on oleellista testata, jotta voimme tarjota tulevaisuudessa yhä parempia asiantuntijapalveluita ampumahiihtäjille ja parantaa sitä kautta heidän suorituksiaan”, Köykkä jatkaa.

IBU:n tutkimusapurahaohjelma on suunniteltu tukemaan vakiintuneita tutkijoita ja tutkimuslaitoksille, jotka tutkivat ampumahiihdon eri osa-alueita ja edistävät näin sen kasvua sekä kehitystä. Apuraha on suunniteltu kannustamaan ja helpottamaan tutkimustyötä. Tutkimustulokset jaetaan kaikkien IBU:n jäsenyhdistysten kanssa.

Vuokatin liikuntateknologian yksikkö on erikoistunut etenkin pohjoismaisten hiihtolajien soveltavaan ja teknologiaa hyödyntävään tutkimukseen. Sisälaboratorio on mahdollistanut ampumahiihtoammunnan tekniikkatestaamisen jo vuodesta 2016. Lisäksi juuri päättyneen nk. Konttihankkeen tuloksena syntyi ulkolaboratorio, joka on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ampumahiihtoammunnan testaus- ja harjoitteluympäristö. Molempia laboratoriota hyödynnettiin IBU:n rahoittamassa tutkimuksessa.

Lisätiedot:

Urheilubiomekaniikan asiantuntija Miika Köykkä, miika.koykka@kihu.fi, p. 050 4017469