Laivat uppoavat, mutta miehistöt pelastetaan – urheilun politiikkaverkoston rakenne pysynyt keskittyneenä vuosikymmenestä toiseen

Suomalaisen urheilun politiikkaverkosto on julkisen urheilupolitiikan keskusteluareena, jossa sovitetaan yhteen valtion liikuntahallinnon ja sen eri sidosryhmien intressejä sekä toimenpide-ehdotuksia. Politiikkaverkostossa on mukana esimerkiksi liikuntajärjestöjen, julkisen sektorin ja urheilun muiden instituutioiden edustajia.

Merkittävä osa politiikkaverkoston työstä tehdään opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämissä työryhmissä, joissa on käsitelty viimeisen 30 vuoden aikana eniten valtion liikunta-avustuksiin ja huippu-urheiluun liittyviä aiheita.  Kolmas keskeinen osa-alue on ollut harrasteliikunnan ja huippu-urheilun yhteensovittaminen.

– Tulokset vahvistavat aikaisempia tulkintoja urheilun päätöksentekorakenteen keskittyneisyydestä. Pienelle ihmisryhmälle kasautuu politiikkaverkostossa muita enemmän jäsenyyksiä. Vaikka tarkasteluajanjaksomme ulottui tässä tutkimuksessa 1980-luvun lopulta vuoteen 2017 asti, näyttää tulos olevan yhtenevä aikaisempien verkostotutkimusten kanssa, arvioi tutkija Kati Lehtonen.

Verkostopositioihin rekrytoituminen mietityttää

Tutkimusmenetelmänä käytettiin verkostoanalyysiä ja aineistona olivat jäsenyydet (n=3 179) urheilun keskusjärjestöjen hallituksissa (n=9) ja valtion liikuntahallinnon työryhmissä (n=22) vuosina 1989–2017. Jäsenyydet koottiin liikuntapoliittisten työryhmien muistioista ja keskusjärjestöjen toimintakertomuksista.

Kyseiseen ajanjaksoon mahtuu valtionhallinnon siirtymä laaja-alaisemmasta komiteatyöskentelystä yksittäisiä teema-alueita käsitteleviin työryhmiin. Lisäksi vuosikymmeniin mahtuu myös kolme urheilun keskusjärjestöjä ravistellutta muutosta alkaen SVUL:n romahduksesta 1990-luvun alussa ja päättyen uuden Olympiakomitean perustamiseen vuonna 2017. Toimintaympäristön radikaali muutos ei juuri näkynyt jäsenyyksiin perustuvassa aineistossa. Politiikkaverkoston keskeisimmät jäsenet pysyivät samoina, tosin he usein edustivat uutta organisaatiota.

– Käytännössä tämä siis on tarkoittanut sitä, että sama henkilö on voinut olla ensin työryhmässä pohtimassa rakenteellisia uudistuksia, sitten lakkauttamassa organisaatioita, perustamassa uusia ja lopuksi johtamassa organisaatiota. Henkilörakenteen pysyvyys herättääkin miettimään, miten näihin verkostopositioihin rekrytoidutaan ja mitä tämä toistuvuus tarkoittaa politiikan sisältöjen näkökulmasta. Verkostorakenteen ja urheilupolitiikan sisältöjen yhteyttä onkin jatkossa analysoitava tarkemmin, toteaa erikoistutkija Jarmo Mäkinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksesta.

Lisätietoja

 

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus edistää suomalaisen huippu-urheilun menestystä tukemalla valmentautumista sekä kehittämällä osaamista koko urheilijan polulla. Toiminnan painopistealueita ovat harjoittelu ja seuranta, lasten ja nuorten urheilu, kilpailusuorituksen ja pelin kehittäminen, urheilun toimintaympäristöt, urheilijan terveydenhuolto sekä innovaatiot ja uudet teknologiat. www.kihu.fi

LIKES-tutkimuskeskus on vuonna 1969 Jyväskylässä perustettu monitieteinen tutkimuskeskus, jonka toiminnan tarkoituksena on liikunnan edistäminen ja sen tutkimisen tukeminen. LIKES koordinoi valtakunnallisia ohjelmia Ilo kasvaa liikkuen, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu ja Kunnossa kaiken ikää. www.likes.fi.